Ennakoimalla säästää enemmän

Rakennusinsinööri ja toimitusjohtaja Antti Palovaara Poweria Oy:ltä kertoo, että taloyhtiöiden kunnossapidon yhtenä suurimpana haasteena on suunnittelun ja pitkäjänteisyyden puute. Korjaustarpeisiin herätään usein vasta silloin, kun tilanne on jo päällä. Tyypillistä on myös se, että yhtiö korjaa vain akuutisti esiin tulleen vian mahdollisimman halvalla katsomatta kokonaiskuvaa. Lopulta ennakoimattomuus lisää kunnossapidon kustannuksia. 

– Märkätilojen kunto heikkenee yleensä ensimmäisenä. Tyypillisesti viitteet rakenteellisesta kosteudesta havaitaan asuntokauppatilanteessa kosteusmittauksen yhteydessä, jonka seurauksena korjaustöihin ryhdytään vakuutusyhtiön kosteuskartoittajan rajaaman vahinkoalueen perusteella, Palovaara kuvailee.

Tulevaisuutta ajatellen toimintamalli on taloyhtiöille haasteellinen, jos rakenteelliset virheet on korjattu nykyisellä perustasolla kiinnittämättä huomiota kylpyhuoneen elinkaareen. 

– Taloyhtiön vastuulla on korjata rakenteelliset virheet perustasolla. Ongelmallista on, että määritelmät perustasosta eivät useinkaan enää vastaa tätä päivää, saati sitten tulevaisuutta. Perustaso 1970-luvulla on eri kuin 2020-luvulla. Lisäksi kylpyhuoneiden käyttöikä nykyisellä tekniikalla on jopa 30–40 vuotta, joten taloyhtiöiden pitäisi osata määritellä myös tuleva perustaso.

Märkätilat tulisikin korjata koko elinkaaren kunnossapitotarpeet huomioiden.

– Monesti rakenteellisia virheitä korjataan ajattelematta lainkaan esimerkiksi linjasaneerausta, joka jossain vaiheessa tulee vastaan. Tämä näkyy alalla siten, että linjasaneerauksia suunniteltaessa vastaan tulee melko uusia kylpyhuoneita, joissa vanhat vesijohdot on korjausten yhteydessä jätetty entisille paikoilleen. Tällöin putkistoja uusittaessa vanhat vesipisteet ainoastaan tulpataan rakenteen pintaan, mikä on remontoidussa kylpyhuoneessa melko karu näky, Palovaara antaa esimerkin.

Samalla suunnitelmallisuuden puute lisää riskiä uusiin rakenteellisiin virheisiin. 

– Kaikki tämä olisi vältettävissä, jos taloyhtiöön palkattaisiin kunnossapitokoordinaattori, joka vastaa korjausten suunnitelmallisuudesta. Kun langat ovat yksissä käsissä, lopputulos on yhdenmukainen, Palovaara herättelee. 

Aikailu käy kalliiksi

Kunnossapitokoordinaattori toki maksaa, mutta pitkässä juoksussa suunnittelemattomuus ja lyhytjännitteisyys käyvät kalliimmaksi. Suunnitelmallisuuteen panostaminen on investointi, joka säästää kustannuksia tulevaisuudessa.

– Suunnittelu- ja valvontavastuun ulkoistaminen yhdelle toimijalle on kaikkien etu. Isännöitsijöiden työkuorma sekä kunnossapidon virheet vähenevät merkittävästi, kun alan asiantuntija antaa taloyhtiölle ajantasaisen tiedon nykyisistä ja tulevista kunnossapitotarpeista ja niihin varautumisesta.

Vanhojen remonttien hiljainen tieto tulee hyötykäyttöön, kun korjausrakentaminen on alusta loppuun asti yhden toimijan käsissä.

– Kun vanhojen remonttien tietotaito voidaan hyödyntää tulevissa korjaustöissä, kulut vähenevät ja tulos paranee, Palovaara vakuuttaa.