Energiakriisiä ratkaistaan jo Vaasassa

Kun painat hissin nappulaa ja tunnet painovoiman pehmeän tuuppauksen kehossasi, tulet tuskin ajatelleeksi, että käytit juuri vaasalaista teknologiaa. Hissin kiihtyminen voisi olla suorastaan raju kokemus, jos taajuusmuuttaja ei taltuttaisi moottorin nykäisyä miellyttävälle voimakkuudelle.

Danfossin taajuusmuuttaja hissin koneiston osana on vain yksi esimerkki energiateknologiasta, joka helpottaa arkea huomaamattomalla tavalla. Yli 90 prosenttia Suomen sähkö- ja automaatiokehityksestä tehdään Vaasan seudulla. Taustalla on alueen pitkä historia vahvana teollisuuden veturina, joka on vähitellen siirtynyt sähköntuotannosta yhä vahvemmin teknologian ja elämänlaatua parantavan puhtaan energian ratkaisuihin.

– Mietimme, miten asiat voisi tehdä uudella ja entistä paremmalla tavalla ilman että elämän mukavuudesta täytyy tinkiä. Tässä olennaista on, että yritysten huippuosaajat pelaavat yhteen sen sijaan että kilpailisivat keskenään, sanoo alueellisen kehittämisyhtiö Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKilla työskentelevä EnergyVaasan viestintä- ja markkinointipäällikkö Kristoffer Jansson.

Globaalit tekijät esimerkkinä

Halu tehdä työtä kestävän tulevaisuuden puolesta ja varmistaa samalla suomalaisyritysten kilpailukyvyn säilyminen on kaikkien EnergyVaasan 160 yrityksen yhteinen tavoite. Se on arvopohja, jonka ne jakavat. Pohjoismaiden suurin energiaklusteri on parhaimmillaan kuin huippuunsa hiottu kone, jonka jokainen osa on lopputuloksen kannalta olennainen. Kun kaikki osat toimivat oikein, yhdessä ne saavat aikaan enemmän kuin osiensa summan.

Innovaatiotohtori Sari Kola kuvaa yhteistyötä systeemitason ongelmanratkaisuksi, jossa pilottiprojektien avulla löydetään uusia systeemitason ratkaisuja tuottaa, siirtää ja varastoida energiaa.

– Suomalainen vientiteollisuus on vuosikymmeniä rakentanut erilaisia asiakaslähtöisiä toimintamalleja yhdessä. Niiden aikana on rakennettu luottamusta ja sosiaalista pääomaa, joiden ansiosta yhteiskehittäminen ja innovaatio ovat mahdollisia, Kola valaisee.

Kola johtaa EnergySampo-hanketta, jossa on mukana seitsemän kansainvälisillä markkinoilla toimivaa yritystä: ABB, Danfoss, Hitachi Energy, Vaasan Sähkö, VEO, VNT Management ja Wärtsilä. Nämä yritykset muodostavat ekosysteemin, jossa innovoidaan ja pilotoidaan rohkeasti hiilineutraaleja energiaratkaisuja.

EnergySampon kumppanit investoivat Suomessa tuotekehitykseen 200 miljoonaa euroa vuodessa. Yhteisenä tavoitteena on löytää pilottiprojekteja joiden avulla ratkaistaan maailman energiaongelmaa ja luodaan uutta liiketoimintaa. Esimerkkeinä ovat esimerkiksi vihreään vetyyn liittyvän teknologian kehitys ja hiilen talteenotto. 

Esimerkkejä piloteista ovat H-Flex-E -vedyntuotantolaitos, jonka tavoite on saada vedystä joustoa uusiutuvan energian markkinoille, eli puhdasta energiaa tuulivoimalla myös silloin kun ei tuule, sekä EnergySampoCCU, eli hiilen talteenottojärjestelmä, jonka tuotoksena on synteettistä metaania raskaan liikenteen polttoaineeksi. Ekosysteemiä orkestroi Teknologiakeskus Merinova.

– Ilmastokriisi ja energian hinnan nousu ovat juuri nyt ajankohtaisia, ylitsepääsemättömiä ongelmia. Niitä täytyy ratkoa osissa, yksi asia kerrallaan. Tästä vetyhankkeiden lisäksi GigaVaasa on hieno esimerkki, Kola toteaa.

Puhdasta pohjoismaista osaamista ja omavaraisuutta

Tuhannen hehtaarin alue Vaasan itäpuolella on valmiina ottamaan vastaan akkuteollisuuden yritykset. GigaVaasa on poikkeuksellinen ympäristö, koska se on suunniteltu ja rakennettu hiilineutraaliksi.

– Akkuteollisuuden toimijat tuottavat valtavasti hukkalämpöä, joka otetaan talteen ja käytetään lämmitykseen, kertoo Marko Kuokkanen, joka vastaa GigaVaasan myynnistä.

Akkutehtaiden saamiseen Suomeen on ladattu paljon odotuksia, mutta vasta viime vuosina on toden teolla ryhdytty miettimään akkujen valmistuksen ympäristövaikutuksia. Samalla on käynyt selväksi, että Suomi ei pärjää kilpailussa pelkästään raaka-aineiden tuottajana, vaan on otettava koko arvoketju haltuun. GigaVaasa on harppaus kohti tuota tavoitetta.

– Tämä on kokonaan uusi toimiala, joka parhaassa tapauksessa työllistää tuhansia ja tuo alueelle miljardeja euroja, sanoo alueellisen kehittämisyhtiö VASEKin kehitysjohtaja Riitta Björkenheim.

Akkuteollisuus voisi työllistää tuhansia ihmisiä ja tuoda miljardeja euroja alueelle.

VASEKin kehitysjohtaja Riitta Björkenheim

Björkenheim muistuttaa, että Keski-Euroopan kapasiteetti ei riitä uusiutuvan energian tuotantoon, joten katseet kääntyvät Pohjoismaihin. Yhdessä Ruotsin ja Norjan kanssa suomalaisyritysten painoarvo on suurempi, ja energian varastointiratkaisuilla parannetaan hiilijalanjäljen lisäksi omavaraisuutta.

– Vaasa kytkeytyy lauttayhteyden kautta ruotsalaiseen raideverkkoon ja siitä Norjaan. Tämän Nordic Battery Beltin varrelle mahtuu paljon yrityksiä, joilla kaikilla on todella vahvat ympäristölupaukset, Björkenheim lisää.

Askeleen edellä muita

Osana Euroopan tavoitetta olla ensimmäinen hiilineutraali maanosa vuoteen 2050 mennessä, on EU-komissio kiristämässä akkujen tuotantoon liittyvää lainsäädäntöä. Vuoden 2027 jälkeen markkinoille ei enää saa tulla akkuja, joita ei ole valmistettu riittävän kestävästi ja huolehdittu, että materiaalien jatkokäyttö ja kierrätys ovat kunnossa.

Suomelle se on hyvä uutinen, koska GigaVaasan alue ja sen toimintaperiaatteet on alun perin suunniteltu vastaamaan säännöksiä.

– Alueen yrityksistä tulee  EU-kelpoisia. Eettinen ja kestävä tapa toimia vaikuttaa myös lupaprosessin sujuvuuteen, ja me autamme luvituksen kanssa, Kuokkanen lupaa.

Myös laivojen ja satamien päästömääräykset ovat tiukentumassa ja yleinen ilmapiiri suosii ympäristöystävällistä sekä vastuullista toimintaa. Jansson uskookin yritysten saavan etumatkaa ottamalla käyttöön vaasalaista teknologiaa jo nyt.

– Energiatehokkuus on kilpailuvaltti ja välttämättömyys tulevaisuuden markkinoilla. Vanhat toimintatavat eivät riitä, vaan on pystyttävä aitoon vihreään siirtymään, jos aikoo olla mukana vielä kymmenen vuoden päästä.