Elinvoimaa investoinneista

Palvelinjätti Google ilmoitti kesäkuussa, että se rakentaa uuden palvelinkeskuksen Haminaan, nyt jo olemassa olevan viereen. Investointi on määrältään 600 miljoonaa euroa. Laajennuksen jälkeen Google on investoinut yhteen Euroopan suurimmista palvelinkeskuksistaan jopa 1,4 miljardia euroa. 

Uusi investointi tarkoittaa kahden-kolmen vuoden ajaksi rakennustöitä noin 1500 työntekijälle. 

– Toivomme, että Googlen investoinnit jatkuvat tämän jälkeenkin, sanoo Haminan kaupungin kehitysjohtaja Matti Filppu luottavaisena. 

Muodikkaasti voisikin sanoa, että historiaa huokuvassa, satamasta ja merestä elävässä varuskuntakaupungissa jotain on tehty oikein. Parempi on kuitenkin sanoa, että todella monet asiat on tehty oikein, koska toimintaympäristönsä valinnassa äärimmäisen tarkka Google haluaa vain vankistaa läsnäoloaan seudulla. 

Hamina kiinnostaa muitakin datakeskuksia ja akkuteknologiaa kehittäviä yrityksiä sijoittumiskohteena: Silent Partners Group ilmoitti sijoittavansa huipputehokkaan datakeskuksen Suomeen kolmelle paikkakunnalle, joista yksi on Hamina. 

Myös ruotsalainen Northvolt selvitti Suomesta sijoittumispaikkaa tarkemmin muutamalta paikkakunnalta, joiden joukossa Hamina oli myös yksi vaihtoehtona. Northvolt päätyi lopulta rakentamaan yli miljardin euron akkutehtaansa Skellefteåån, Ruotsiin. 

Satama tuo teollisuutta 

Google ei ole läheskään ainoa, vaikkakin hyvin merkittävä, esimerkki yrityksestä, joka on viime aikoina vakuuttunut Haminan ja Kotkan seudun logistisen sijainnin ylivoimaisuudesta, yritysystävällisyydestä sekä luotettavasta yhteistyöstä ja sen joustavuudesta. 

Metsäjätti UPM suunnittelee bio-jalostamon rakentamista Haminan ja Kotkan kaupunkien yhdessä omistamaan satamaan. Mussalon satamanosaan Kotkaan kaavailtu laitos olisi toteutuessaan suurin koskaan satamaan tehty investointi. Lopullista investointipäätöstä odotellaan ensi vuoden puolelle. 

Mussalon uudelle D-alueelle on puolestaan rakennettu maailmaluokan sellukeskus, jonka kautta UPM vie jo nyt merkittävän osan sellustansa maailmalle. Tulevaisuudessa samoin aikoo tehdä myös Finnpulp Oy, jonka kanssa satamayhtiö on tehnyt aiesopimuksen Kuopioon suunnitteilla olevan biotuotetehtaan liikenteen ohjautumisesta Mussalon kautta. 

Lisäksi Nordstream 2 -kaasuputkiprojekti jatkuu Mussalossa ensi kesään. Kaasuputkien laivauksia tehdään vuoden loppuun saakka. 

Hamina on puolestaan pääsatamana noin 37 miljardin dollarin Sarens-projektissa, jossa viedään jättimäisiä moduuleita Kazakstanin öljykentille. Alkuperäinen projekti on matkan varrella tuplaantunut. 

LNG lisää vetovoimaa

Haminan ja Haminan sataman houkuttelevuutta lisää merkittävästi LNG:n tuontiterminaali, jota rakennetaan parhaillaan. Myös terminaalin laiturin rakentaminen on jo aloitettu. 

LNG, eli nesteytetty maakaasu, on puhtaampi vaihtoehto öljylle ja muille polttonesteille. Haminan Energia ja osakkuusyhtiöt Hamina LNG ja Rohe Solutions tarjoavat kaasumarkkinoiden avautuessa vuonna 2020 polttonesteitä korvaavaa LNG:tä niin teollisuuden kuin liikenteenkin ratkaisuihin. 

Hamina LNG:n tuontiterminaali valmistuu sopivasti elokuussa 2020 ja otetaan kaupalliseen käyttöön 2021. Se on kolmas LNG-varasto Suomessa, mutta ensimmäinen, joka tullaan kytkemään kansalliseen kaasuverkkoon. Näin myös huoltovarmuus lisääntyy. 

Haminan Energian toimitusjohtaja Markku Tommiska sanoo, että kaasunkäyttäjä voi varata terminaalikapasiteettia käyttöönsä tai vastaavasti ostaa energiatoimituksen Rohelta haluamassaan laajuudessa. 

– LNG:n toimitus onnistuu laajasti myös kaasuverkon ulkopuolelle. LNG on esimerkiksi öljyä merkittävästi edullisempaa ja hiukkas- sekä kasvihuonepäästöt ovat selvästi alhaisemmat, kertoo toimitusjohtaja Perttu Lahtinen Rohe Solutions -myyntiyhtiöstä. 

– Lisäksi tulemme kehittämään Haminan ja Kotkan satamiin toimivat laiva- sekä raskaanliikenteen tankkausmahdollisuudet palvelemaan suomen suurinta vientisatamaa, Lahtinen jatkaa. 

Neuvotteluja uusien yritysten sijoittumisesta HaminaKotka Satamaan käydään jatkuvasti.

Yhdistymällä ennätyksiin

Haminan ja Kotkan seudun logistinen sijainti on vihdoin lyömässä läpi, kiitos vuosia jatkuneen lobbauksen ja seudullisen edunvalvonnan. 

– Yksinkertaisesti kysymys on siitä, että täällä on aina tehty se, mitä on sovittu, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Naski HaminaKotka Satama Oy:sta. 

Seudun elinvoiman tärkein tekijä on Suomen suurin yleissatama. HaminaKotka Satama Oy elää juuri nyt historiansa parasta aikaa. 

– HaminaKotka Satama on tekemässä tänä vuonna kaikkien aikojen liikenne-ennätyksensä. Ennuste koko vuodelle on noin 18 miljoonaa tonnia tavaraa, Naski jatkaa. 

Kotka ja Hamina olivat edelläkävijöitä, kun ne kymmenisen vuotta sitten ryhtyivät toden teolla neuvottelemaan satamayhtiöiden yhdistämisestä. Keskinäisestä kilpailusta ja päällekkäisistä investoinneista siirryttiin kumppanuuteen: HaminaKotka Satama Oy aloitti toimintansa vuonna 2011. 

Myös valtio on oivaltanut, että ulkomaan kaupasta elävälle Suomelle on elintärkeää se, että tavara kulkee nopeasti ja sujuvasti sen suurimman vientisataman kautta. 

Ensi töikseen uusi hallitus ottikin ohjelmaansa Kouvolasta Haminaan ja Kotkaan kulkevien ratojen parantamisen lähes sadalla miljoonalla eurolla lähivuosina. Investoinnilla saadaan pahimmat liikenteen pullonkaulat puhkottua ja entistä painavammat kuormat kuljetettua. 

Hallituksen päätöstä edelsi vahva alueellinen edunvalvontatyö. Sataman omistajakaupungit sekä sen suurimmat asiakkaat ja yhteistyökumppanit vetosivat valtiovaltaan rahoituksen turvaamiseksi raideinfraan mahdollisimman nopeasti. 

Vetoomus perustui muun muassa ennusteisiin, joiden mukaan seuraavien kahden vuoden aikana junien liikennemäärät kasvavat HaminaKotka Sataman alueella noin 20 prosenttia. Sitä nykyinen raideinfra ei mahdollista, vaan se tarkoittaisi junien odotusaikojen kasvua ja siten myös sataman palvelukyvyn heikkenemistä. 

Haminan ja Kotkan seutua logistisena keskuksena palvelee myös Venäjän rajalle saakka Vaalimaalle ulottuva E18-moottoritie.

Yksinkertaisesti kysymys on siitä, että täällä on aina tehty se, mitä on sovittu.

HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski

Uusi kaupunginosa rakentuu

Haminan kaupunki on ryhtynyt kehittämään kaupungin keskustaa entistä viihtyisämmäksi paikaksi, jossa on elämää ja virikkeitä, jossa erikoisliikkeet menestyvät ja jossa arki on sujuvaa. Ydinkeskustan kortteleissa on vireillä useita kiinteistöjen kehityshankkeita. 

Tervasaari on puolestaan uusi, merellinen kaupunginosa tuhannelle asukkaalle aivan keskustan tuntumassa, ainoastaan 400 metrin päässä kauppatorilta. Alueella rakennetaan parhaillaan isoa Oolanninpuistoa ja vanhat satamalaiturit kahviloineen ja ravintoloineen uudistetaan viihtyisiksi osiksi vapaa-ajanviettoa. 

Mitään kultahammasrannikkoa Tervasaaresta ei ole tulossa, vaikka merinäköalaa on tarjolla useimmista ikkunoista. 

– Tervasaari tulee olemaan monimuotoinen asuinalue, jossa on pääosin kerros- ja pienkerrostaloja, Filppu avaa. 

Kuin vakuudeksi tästä hän kertoo, että ensimmäisenä hankkeena liikkeelle lähtee kaupungin vuokratalohanke syksyllä 2019. Myös yhteisöllisyyteen tähtäävä seniorikylä palveluineen on suunnitelmissa. Alueelle valmistui myös uusi yksityinen päiväkoti elokuussa. 

Haminan kaupunki on panostanut rohkeasti uusien koulujen ja päiväkotien rakentamiseen keskeisille paikoille. Viimeksi valmistui yli 500 oppilaan yhtenäiskoulu ja 200-paikkainen päiväkoti. 

Hamina haluaa olla vetovoimainen vaihtoehto varsinaisten kasvukeskusten ulkopuolella. Uusien asukkaiden uskotaan arvostavan sujuvaa arkea ja palveluita sekä laadukkaita ja viihtyisiä asuinalueita.