Dynaaminen hyvinvointialue vetää osaajia

Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on hyvässä maineessa erikoislääkärien ja erikoistuvien lääkärien keskuudessa. Silti alue potee lääkäripulaa. Oulusta ponnistava Janne Heikkinen kertoo, mikä hänet toi Pohjois-Karjalaan.

^{TEKSTI | OUTI RANTALA   KUVA | RISTO TAKALA}

Vuoden alussa Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen operatiivisen klinikkaryhmän palvelupäällikkönä aloitti oululaislähtöinen Janne Heikkinen. Heikkinen toimii ryhmään kuuluvien klinikoiden ylilääkärien sekä ylihoitajan esihenkilönä.

– Tehtävä houkutteli, samoin nuorekas ja eteenpäin menevä työyhteisö. Viimeksi olen työskennellyt ortopedian ja traumatologian erikoislääkärinä Oulun yliopistollisessa sairaalassa, jossa minulla oli huippu työyhteisö ja työkaverit. Hallinnollistakin työtä aiemmin tehneenä minulla oli kiinnostus uutta tehtävää kohtaan, joten en epäröinyt hakea, kun tämä paikka tuli auki. Olen asettanut itselleni tiettyjä riskikertoimia ja näin, että tämä muutos kannattaa oman uran kehittämiseksi tehdä.

Heikkinen tiesi muiden ammattilaisten kertoman perusteella, että Pohjois-Karjalan hyvinvointialue on pidetty työnantaja. Alkua helpotti se, että muutama tuttu kasvokin oli vastassa.

– Tunsin joitakin kollegoja jo ennestään, mutta en kuitenkaan ollut aiemmin työskennellyt heidän kanssaan. Minut on otettu täällä vastaan hienosti ja kaikki ovat antaneet neuvoja sekä auttaneet monissa asioissa.

Työpaikanvaihdokseen vaikuttivat myös Heikkisen vaimon hyvät kokemukset työnantajasta. Hänen vaimonsa on työskennellyt runsaan vuoden Siun soten ensihoidon palvelupäällikkönä ja 24/7-akuuttikeskuksen ylihoitajana.

Lääkäripula, kuten hoitajapulakin, vaivaa tällä hetkellä eri puolilla Suomea, myös Pohjois-Karjalassa. Millä ammattilaisia saataisiin houkuteltua alueelle?

– Pitäisi osata tuoda esiin kaikki se, mitä täällä osataan tehdä ja mitkä resurssit ovat sekä se, millainen työyhteisö on. Arvostan sitä, että täällä todella kehitetään asioita yhdessä. Vaikka ollaan susirajalla, tämä on eteenpäin menevä paikka.

Yhteishenki vahvuutena

Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa toimii Pohjois-Karjalassa. Heikkinen arvioi, että uudella hyvinvointialueella yhteistyö paranee ja tiivistyy entisestään, mikä osaltaan vaikuttaa erikoissairaanhoidon kuormitukseen.

– Perusterveydenhuolto on perustavanlaatuinen asia. Jos siellä ei mene hyvin, ei mene muuallakaan hyvin, Heikkinen summaa.

Erikoislääkärit ja erikoistuvat lääkärit ovat kyllä viihtyneet Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella,  Siun sotessa, mutta mikä auttaisi, että he jäisivät tai palaisivat työskenneltyään hetken aikaa muualla?

– Jos onnistumme järjestämään mielenkiintoisen työnkuvan ja sujuvan arjen, meillä on paremmat mahdollisuudet saada heidät palaamaan, Heikkinen pohtii.

Erikoistuttuaan monet lääkärit palaavat usein kotiseudulleen tai hakeutuvat töihin johonkin yliopistosairaaloista.

– Kasvukeskukset ja pääkaupunkiseutu tuntuvat vetävän varsinkin nuoria lääkäreitä. Asuinpaikan ei tarvitse sijaita työpaikan vieressä. Itsekin kuljen viikoittain kauempaa, mutta suunnitelmissamme on muuttaa jossain vaiheessa lähemmäs. Mutta ainakin vielä meillä on koti Vuokatissa, 200 kilometrin päässä Joensuusta. Sama työmatka minulla oli Ouluunkin.

Työn mielekkyys ja omaan työhön vaikuttaminen ovat tärkeimpiä vetovoimatekijöitä, joita Heikkisen mielestä kannattaa entistä painokkaammin korostaa.

– Pohjois-Karjalassa vahvuutena on yhteishenki. Yhteisöllisyys tulee esiin muun muassa siinä, että täällä lääkäri saa muilta ammattilaisilta tukea ja apua.

Arvostan, että täällä todella kehitetään asioita yhdessä.

Palvelupäällikkö Janne Heikkinen

Julkinen terveydenhuolto on kivijalka kaikelle

Heikkinen on valmistunut lääkäriksi Oulusta ja tehnyt lähes koko yli 20 vuoden uransa terveydenhuollon julkisella sektorilla.

– Olen julkisen puolen ihminen, mutta olen vähäisessä määrin pitänyt myös yksityisvastaanottoa. Näen, että privaattipuolellakin olisi paljon tekemistä. Painotus on kuitenkin erilainen julkisella puolella, jossa hoitoa annetaan kaikkein sairaimmille. Tämä on kivijalka kaikelle. Kuitenkin juuri julkista terveydenhuoltoa helposti riepotellaan yleisessä keskustelussa.

Heikkinen tietää, että arvostelusta huolimatta julkisen terveydenhuollon palveluksessa olevat ihmiset tietävät työnsä olevan arvokasta ja tärkeää, ja he haluavat myös kehittää itseään siinä.

– Jokainen, joka tätä työtä tekee, tietää, miten tärkeää työtä se on ja miten niukoilla resursseilla sitä tehdään. Julkisella sektorilla pitää pysyä budjetissa, mutta tavoitteena ei ole tuottaa voittoa. Monet tekijät ovat arvaamattomia, emme esimerkiksi voi tarkasti ennustaa, miten paljon ja miten sairaita ihmisiä hoidettavaksi tulee.

Rekrytoinnissa Heikkinen uskoo posiitiviseen kierteeseen.

– Kun meillä on riittävästi töille tekijöitä, kenenkään työtaakka ei käy armottomaksi ja työntekijä kokee hallitsevansa työnsä. Tällainen työpaikka on houkutteleva. Meidän pitää näkyä ja osata kertoa, että täällä on hyvä tehdä töitä ja mikään ei tökkää jokapäiväisiin asioihin, että jotain ei pystyttäisi tekemään, Heikkinen summaa.