Digityökalu auttaa arvioimaan hankintojen vaikutuksia

Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu kunnianhimoinen tavoite: tehdä Suomesta hiilineutraali maa vuoteen 2035 mennessä. Tähän tavoitteeseen nojaa ja tähtää myös Lapin ammattikorkeakoulun ja Kemijärven Kehitys Oy:n käynnistämä, Kohti kestäviä hankintoja -hanke, KKH. Hankkeen tiimoilta on kehitteillä myös KKH-työkalu aluevaikutusten mittaamiseen. Hankkeen ensimmäinen prototyyppi valmistuu pian. 

– Kyseessä on yrittäjille ja kuntien hankintavirkamiehille tarkoitettu verkkopohjainen työkalu, joka huomioi hankintojen ekologiset ja taloudelliset vaikutukset. Sitä voidaan käyttää niin pienten kuin suurtenkin hankintojen pitkäaikaisvaikutusten arviointiin, kertoo projektipäällikkö Mika Uitto.

Käytännössä työkalu on verkkosivusto, josta löytyy erilaisia hankinnoissa painotettavia mittareita. Mittarit huomioivat taloudellisia ja luonnontieteellisiä seikkoja kuten ostopäätösten vaikutusta verotukseen, työllisyyteen, energiankulutukseen, hiilijalanjälkeen ja lopulta hyvinvointiin. Tämän avulla voidaan määrittää kestävän kehityksen kannalta parhaimmat vaihtoehdot hankintapäätökselle. 

– Työkalu tekee hankintaehdotuksia riippuen siitä, mitä mittareita on painotettu. Kun tuotteita tarjotaan ostoportaalimaiseen tyyliin, hankinnan tekijä näkee heti kriteeriensä mukaisen tarjonnan ja sen vaikutukset oman kunnan tai esimerkiksi koko Lapin alueella.

VÄHÄHIILISEMMILLÄ kuljetuspäästöillä alueen tuotannon kysyntä kasvaa. 

Vähähiilisyyttä korostaen

KKH-työkalun on tarkoitus olla ekonomisempien ja ekologisempien hankintojen suunnittelemisen pioneeri Suomessa. Kun koko Euroopan unionin taloutta ollaan muuttamassa kestäväksi siirtymällä yhä vahvemmin vihreään talouteen, myös Suomen on oltava kehityksessä mukana. Kehitys vaatii myös ymmärrystä hankinnan tekijöiden ympäristövastuusta ja hankintojen ympäristövaikutuksista. 

– Kehitteillä oleva työkalu edistää vähähiilisyyttä ja kokoaa hankintojen vaikutukset yhden sivuston alle mahdollistaen myös isommat ympäristövaikutukset. Vähähiilisyys on nyt pinnalla, ja siihen panostaminen voi kohentaa esimerkiksi kunnan brändiä, Uitto toteaa.

Uitto kumoaa ajatuksen, jonka mukaan ympäristöasioihin panostaminen olisi kunnalle vain kuluerä. Kuten uusi työkalu osoittaa, julkiset hankinnat voidaan toteuttaa sekä ekologian että aluetalouden kehitysaskeleet huomioiden. KKH-työkalun avulla pystytään myös kohentamaan pienten yrittäjien asemaa – siis niiden, jotka eivät yleensä voi osallistua kuntien kilpailutuksiin.

– Oletus on, että lähialueelle kohdistuvat hankinnat ovat kuljetuspäästöjen kannalta vähähiilisempiä, jolloin myös tätä kautta kuntien aluetalous paranee ja alueen tuotannon kysyntä kasvaa. Kunnan verotulot kasvavat, kuljetusmatkat pienenevät, uusia työpaikkoja syntyy ja parhaimmillaan hiipuvien kuntien muuttovirta isompiin kaupunkeihin vähenee.

Tukea kuntien talouteen

Suomi on hyväksynyt EU:n ilmastotavoitteet ja kotimainen elinkeinoelämä on ottanut ne hyvin vastaan. Tämä ollut kannattava lähtökohta myös aluevaikutuksia mittaavan työkalun kehitystyölle. 

– Työkalu osoittaa, miten hankintoja voidaan kohdistaa entistä paremmin. Hanke on tarkoitus skaalata koko Lappiin. Kiinnostusta on ollut myös muualla Suomessa.

Työkalun kehittäjät toivovat nyt hankintojen tekijöiltä rohkeutta tehdä päätöksiä, jotka edistävät kuntien taloutta ja päästötavoitteiden toteutumista. 

– Monet Lapin päättäjistä ovat nähneet työkalun tärkeyden ja toivon, että loputkin kunnat lähtevät testaamaan sitä. Julkisten hankintojen oikealla kohdentamisella alueiden ekologisuus ja ekonomia kehittyvät, Uitto ynnää.