Digihörppyjä vesihuollolle

Vesilaitosten, yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopiston yhteistyö kukoistaa Oulussa, jossa haetaan digiteknologian ratkaisuja vesihuoltoon.

^{TEKSTI | OUTI RANTALA   KUVA | TUULI NIKKI}

Oulun yliopiston lähes neljä vuotta sitten perustama vesiekosysteemi on yhdistänyt vesilaitokset, vesialalla toimivat yritykset, ict-alan yritykset, tutkimuslaitokset, viranomaiset ja tutkijat, jotka pohtivat ratkaisuja digiteknologian hyödyntämiseen vesiprosesseissa. 

Pirkko Taskinen, Allied ICT Finland (AIF) Water Ecosystemin johtaja, on iloinen siitä, että tarpeelliseksi koettu työ on innostanut mukaan toimijoita eri puolilta Suomea. 

– Saimme rahoituksen työpajalta lähteneelle tutkimushankkeelle, jossa kehitetään ratkaisuja digitaalisuuden hyödyntämiseksi vesiprosesseissa. Hanke alkoi keväällä 2020. Mukana ovat vesilaitokset Oulusta, Kempeleestä, Kuopiosta ja Helsingistä sekä 14 yritystä, Taskinen kertoo.

Taskinen haluaa yhdistää perinteiset ”vesi-ihmiset” ja ”digi-ihmiset”, jotka tulevat eri maailmoista,  ja sanoittaa yhteistyötä niin, että pystytään yhdessä luomaan täysin uudenlaisia ratkaisuja.

– Meillä on hyviä yrityksiä, joilta löytyy osaamista ratkaista erilaisia vesipuolen haasteita. Jo ensimmäisessä työpajassa huomasimme, miten toisensa löysivät toimijat, jotka muuten eivät olisi kohdanneet. 

Teollisuudessa myös käsitellään paljon vesiä, minkä takia on tärkeää, että yhteistyöhön saadaan yrityksiä laajasti mukaan. Yhteistyö on tulevaisuuden avainsana.

Yhteistyöstä tuotteeksi

Teollisten ja kunnallisten laitosten vesiprosessien ongelmat liittyvät laatuun, tehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Uusia mahdollisuuksia ongelmien ratkaisemiseksi voidaan löytää IoT:n, data-analytiikan, pilvipalveluiden, langattomuuden, tekoälyn ja lohkoketjun hyödyntämisestä.

– Kerätyn tiedon perusteella voidaan analysoida, automatisoida, ennustaa ja korjata asioita reaaliajassa riskien minimoimiseksi. Digitaaliteknologiaa voidaan hyödyntää muun muassa vuotojen havaitsemiseen. Meneillään olevassa WWData-projektissa esimerkiksi pilotoidaan menetelmää, jossa arvioidaan eri mitattujen arvojen merkitystä keskenään. Lisäämällä sääennuste mittaustietoihin pystytään ennakoimaan eri tilanteita, kuten tulvia. 

Datan hyödyntäminen myös nopeuttaa veden laadun tutkimista.

– Perinteisesti vedestä lähetetään näyte laboratorioon, jolloin vastauksen saaminen voi kestää pari viikkoa. Digitaalinen mittari mittaa laatua koko ajan, jolloin ongelmia voidaan havainnoida heti. 

Taskinen hyödyntää 17 vuoden aikana Nokialta hankittua ict-taustaansa. Hän tietää, että kansainvälisissä verkostoissa Suomen vahvuus on digiosaaminen.

– Kuulumme eurooppalaiseen Water Smart Territories -verkostoon, jossa projektimme on herättänyt kiinnostusta, ja Suomea pidetään erittäin kovana osaajana digi- sekä langattomassa teknologiassa.

Taskinen muistuttaa, että vesi on kriittinen raaka-aine maailmassa.

– Kehitämme ratkaisuja, joilla on myös globaalia merkitystä. Suomi ei ole johtava vesiteknologian maa, mutta digiasioissa Suomella on erinomaista osaamista. 

– Useamman yrityksen laajempi ratkaisu saa paremmin huomiota kuin yksittäiset osaratkaisut. Suomalaisten pitää olla aktiivisia ja tuoda konkreettisia ratkaisuja markkinoille sekä luoda kansainvälistä kontaktiverkostoa. Meidän pitää erottautua, Taskinen päättää.