Data tukee eritasoisia liikkujia

Dataperustainen liikkuminen – Liikuntadatan hyödyntäminen Kainuussa –nimisessä EAKR-rahoitteisessa hankkeessa vahvistetaan korkeakoulujen ja organisaatioiden dataperustaisen liikkumisen osaamista ja liikuntadatan käyttöä. Toteuttajia ovat Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK), Jyväskylän yliopiston (JYU) Vuokatin liikuntateknologian yksikkö ja data-analytiikan asiantuntijaorganisaatio CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

Hanke on osa Kainuussa toteutettavaa, laajaa liikuntadataan liittyvää hankekokonaisuutta, jossa luodaan liikuntadatan datapoolia ja alan osaamiskeskusta Kainuuseen. CSC:n LUMI-suurteholaskentatietokoneen sijoittuminen Kajaaniin tukee alueen kasvua data-analytiikan koulutus- ja osaamiskeskittymäksi. Alueen liikuntadatan osaamista voivat tulevaisuudessa hyödyntää niin yritykset, yhdistykset, korkeakoulut kuin julkiset toimijatkin. 

– Dataperustaisella liikkumisella tarkoitetaan, että yksilön tai huippu-urheilijan liikuntatavoitteiden saavuttamiseksi hyödynnetään dataa. Tiedolla voidaan parantaa huippu-urheilijoiden suoritustasoa sekä eri-ikäisten kunto- ja terveysliikkujien hyvinvointia, KAMKin TKI-vastaava Katri Takala selventää.

Takala ja hankkeessa liikuntateknologian asiantuntijana toimiva JYU:n Anni Hakkarainen kertovat liikuntadatan linkittyvän laajempaan hyvinvointi- ja terveysdataan. Kun massadatan keruu, tallentaminen ja analysointi hoituu systemaattisesti, voidaan huippu-urheilun sekä kansanterveyden ja hyvinvoinnin johtaminen perustaa tietoon.

– Nykyteknologialla voidaan tuottaa yksilöllistä faktatietoa liikunta-aktiivisuudesta ja ohjata yksilöä harjoittelussa. Liikunnan massadataa voitaisiin käyttää kehittämään liikuntaan aktivoivia toimenpiteitä ja edistää näin ollen kansanterveyttä, mutta myös auttamaan yksilöitä ymmärtämään paremmin liikunnan positiivisia vaikutuksia. Näin kannustettaisiin terveellisiin elämäntapoihin ja ehkäistäisiin sairauskuluja. Liikuntadata auttaisi yrityksiä innovaatioiden ja liiketoiminnan kehittämisessä sekä kuntia ja kaupunkeja kehittämään tai kohdentamaan liikuntapalveluja ja tehostamaan tilojen käyttöä, Hakkarainen sanoo.

Oma alusta liikuntadatalle

Dataperustainen liikkuminen -hanke keskittyy neljään tavoitteeseen. Hankkeessa kartoitetaan Kainuun liikunta-alan yritysten, kuntien ja kaupunkien dataan liittyvät tarpeet sekä määritetään dataperustaisen liikkumisen mittauskokonaisuus ja sopiva data-alusta. Lisäksi toteutetaan JYU:n kehittämän valmennuksen palautejärjestelmä Coachtechin kaupallistamista edistäviä toimenpiteitä sekä suunnitellaan ja pilotoidaan KAMKin liikunnanohjaajakoulutukseen sisällytettävä dataperustaisen liikkumisen osaamisjakso.

Liikuntadatan tarvekartoitus toteutettiin valtakunnallisena kyselytutkimuksena, jossa oli mukana kuntia, kaupunkeja ja liikunta-alan yrityksiä, kuten kuntosaleja ja urheiluopistoja. Kyselyssä selvitettiin, millaista liikuntadataa toimijat keräävät, miten dataa analysoidaan ja hyödynnetään sekä millaisia kehitystarpeita hyödyntämiseen liittyy.

Tiedolla voidaan parantaa yksilön suoritustasoa.

KAMKin TKI-vastaava Katri Takala

– Kartoitus osoitti, että liikuntadatan kerääminen ja hyödyntäminen on vähäistä. Eniten fysiologista dataa kerätään terveys- ja kuntoliikkujista, mutta tieto tallennetaan esimerkiksi Exceliin. Toimijoilla oli selkeä tarve kehittää ja monipuolistaa datan keruuta sekä sen hyödyntämistä, Takala sanoo.

Jotta liikuntadataa voidaan kerätä useista lähteistä ja analysoida monipuolisesti, tarvitaan toimiva data-alusta tietojen tallentamista, käsittelyä ja analysointia varten. Hankkeessa kartoitetaan data-alustaan liittyvät tarpeet, eri alustavaihtoehdot sekä määritetään esimerkinomaisesti yksi dataperustainen liikkumisen mittauskokonaisuus. 

Dataosaamisesta on hyötyä  liikunnanohjaajille

Hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää Jyväskylän yliopiston liikuntateknologian yksikön kehittämän Coachtech-järjestelmän datankeruuominaisuuksia. Coachtechiin voidaan tuoda langattomasti urheilusuoritusten videotallenteita ja sensoreiden tuottamaa mittaustietoa. Suorituspalaute on esitettävissä urheilijalle ja valmentajalle lähes reaaliajassa järjestelmän web-käyttöliittymän avulla. 

– Coachtech on esimerkki siitä, miten huippu-urheilussa kerätään ja hyödynnetään dataa pitkällä aikavälillä. Kansallisen huippu-urheilun datastrategiatyön tavoitteena on, että anonymisoitua huippu-urheilijoiden testi- ja harjoitteludataa voidaan tulevaisuudessa tuoda datapooliin. Sitä voitaisiin hyödyntää laajasti suomalaisten huippu-urheilijoiden harjoittelun tukena, Hakkarainen kertoo.

Hanke tähtää myös koulutuksen kehittämiseen. Tavoitteena on suunnitella ja pilotoida KAMKin liikunnanohjaajakoulutukseen sisällytettävä dataperustaisen liikkumisen osaamisjakso. Takalan mukaan tarkoituksena on lisätä liikuntaohjaajien perusosaamista liikuntadatan hyödyntämisestä. 

– Opintoihin on jo vuosia kuulunut datan kerääminen erilaisista fysiologisista mittauksista. Nyt osaamista syvennetään ja keskitytään eri datalähteistä kerätyn tiedon tulkintaan. Koulutuksen kehittämisessä pystymme hyödyntämään Jyväskylän yliopiston tietotaitoa huippu-urheilun saralta, Takala kertoo.

Liikunta-ala luo elinvoimaa ja terveyttä Kainuuseen

Dataperustainen liikkuminen -hanke tekee yhteistyötä muun muassa Vuokatin hiihtokeskittymästä tunnetun Sotkamon kunnan kanssa. Kunnassa on tehty pitkään kehitystyötä huippu-urheiluun liittyvän datan parissa. Sotkamo haluaa olla mukana jatkokehittämässä urheiludatan hyödyntämistä ja laajentamassa liikuntadatan hyödyntämistä uusien kohderyhmien tarpeisiin. Kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen uskoo kehittämistyön poikivan kuntaan liiketoimintaa ja tuovan uusia asukkaita sekä tukevan jo nyt vahvan kansainvälisen liikuntamatkailusektorin toimintaa.

– Vuokatissa on vahvat perinteet huippu-urheiluun linkittyvän datan keräämisessä ja hyödyntämisessä. Tulevaisuudessa voisimme laajentaa datan käyttöä liikkujille suunnattavien hyvinvointipalveluiden ja terveydenhoidon suuntaan. Erityisen potentiaalisena näen mahdollisuuden tarjota dataan liittyviä palveluita ja sovelluksia hyvinvointimatkailijoille, Kilpeläinen pohtii.

Myös Kajaanin kaupungin liikuntatulosyksikkö tekee liikuntadatan hyödyntämisessä tiivistä yhteistyötä KAMKin ja JYU:n kanssa. Yksikön keskeisimpänä tavoitteena on saada dataa palveluiden kehittämisen ja liikuntapaikkasuunnittelun tueksi. Kaupungin liikuntapalvelupäällikkö Aleksi Nyströmin mukaan datan avulla pyritään sekä kehittämään liikuntapalveluita että alentamaan tuottamisesta syntyviä kustannuksia ja hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi vesiliikuntakeskuksen ja tekojääradan suuri energiankulutus saadaan pidettyä aisoissa dataan perustuvalla käyttöoptimoinnilla.

– Tiedolla johtamisella on tärkeä rooli liikuntapaikkojen teknisten järjestelmien hallinnoinnissa ja palveluiden kehittämisessä. Teemme liikuntapaikkojen käytöstä Excel-tilastointia ja saamme muun muassa kulunvalvonta- ja kassajärjestelmistämme yksityiskohtaista tietoa kuntalaisten liikkumisesta ja liikuntapaikkojen käytöstä. Pystymme myös erilaisten kooditietojen avulla selvittämään anonyymisti, mikä on erilaisten käyttäjäryhmien liikunnallinen aktiivisuus. Nämä tiedot auttavat palveluiden kehittämisessä ja resurssien kohdentamisessa, Nyström sanoo.

Vaikka liikuntatulosyksiköllä on käytössään runsaasti dataa kaupunkilaisten liikkumisesta on tarvetta datan keruun yhdenmukaistamiselle ja monipuolistamiselle.

– Tällä hetkellä data ei riitä luotettavaan liikunta-aktivisuuden seurantaan ja tekemiemme toimenpiteiden vaikuttavuuden mittaamiseen. Esimerkiksi maksuttomat ulkoliikuntapaikat eivät ole kulunvalvonnan piirissä, emmekä saa niiden käytöstä riittävän tarkkaa tietoa. Nykyiset järjestelmämme soveltuvat yksittäisiin mittaustarpeisiin. Liikunta-aktiivisuuden mittaamisen kannalta olisi tärkeä pystyä siirtämään tietoa useista lähteistä yhteen järjestelmään. Uskon, että liikuntadatan käyttö monipuolistuu, kun liikunta-alalle saadaan uusia datan käytön hallitsevia ammattilaisia esimerkiksi juuri KAMKin liikunnanohjaajakoulutuksesta, Nyström pohtii.