Biotalouden ilmastoteot syntyvät yhteistyöllä

Maailman väkiluku kohosi kahdeksaan miljardiin marraskuussa. Viimeistään väestönkasvullisen kehityskulun myötä uusiutumattomat raaka-aineet eivät enää riitä tarjoamaan kaikille hyvää elämää, ja ilmastokriisinkin puolesta niille on keksittävä kestävämpiä vaihtoehtoja. Metsäbiotalouden innovaatioissa lepää merkittävää potentiaalia vihreän siirtymän edistäjänä.

Etelä-Karjala on metsäbiotalouden suurmaakunta ja edelläkävijä. Maakuntaohjelma rakentuu kestävyyden edistämiselle ja vihreään siirtymään panostetaan.

– Etelä-Karjalassa metsäteollisuuden perinteisten tuotteiden rinnalle halutaan tuoda tuotteita uusiutuvista raaka-aineista, joten tuotannon sivuvirtojen resurssiviisaan hyödyntämisen puolesta tehdään valtavasti töitä ja tutkimusta, Etelä-Karjalan liiton maakuntajohtaja Satu Sikanen selventää.

Metsäbiotalous on luonut Etelä-Karjalaan hyvinvointia jo toista sataa vuotta. Menestyksen jatkuminen vaatii uudistumista ja älykästä erikoistumista eli alueen vahvuuksista lähtevän toiminnan tunnistamista ja kehittämistä. 

Strateginen työ mahdollistaa vihreän liiketoiminnan 

Bio- ja kiertotalouden tulevaisuuden tarpeet huomioidaan Etelä-Karjalan liitossa aluekehitysrahoituksen painopisteissä, liikennejärjestelmän kehittämisessä ja maakuntakaavoituksessa. Myös Lappeenrannan kaupunki haluaa edesauttaa yritysten menestymistä ilmastokestävien periaatteiden mukaisesti.

– Lappeenrannan kaupunki voitti Euroopan vihreimmän kaupungin tittelin 2021 European Green Leaf -kilpailussa. Sitoutuminen ilmastotyöhön tähtää kaupungin tavoitteeseen olla hiilineutraali 2030. Kaupunki ymmärtää tulevaisuuden kehityksen suunnan ja meillä osataan tukea vihreää siirtymää edistävää liiketoimintaa esimerkiksi lupa-
asioista päätettäessä, Lappeenrannan kaupungin ympäristöjohtaja Ilkka Räsänen kertoo. 

Lappeenrannan kaupungin ja maakunnan johdon tuesta iloitsee biotuotealan pilotointi- ja tuotekehityskeskus Fiber-X Finland. Oman IPR-toiminnan lisäksi ytimessä on tahto auttaa biotuoteteollisuutta kehittämään uusia tuotteita vastuullisemmista materiaaleista.

– Suomessa syntyy hyviä ideoita, mutta aihioista skaalaus- ja tuotantovaiheeseen on vaikeampi päästä. Matka koeputkesta valmiiseen tuotteeseen on usein kompastuskivi sekä pienille että isommille yrityksille. Autamme näitä matkaajia pääsemään kuolemanlaakson yli ja rakennamme ekosysteemiä, jossa syntyy uusia innovaatioita ja kaupallistettavia tuotteita, Fiber-X:n toimitusjohtaja Mikko Ruuska täsmentää.

Sivuvirtoja hyödyntävän tuotantoprosessin ympärille rakentuva ekosysteemiajattelu korostuu myös Lappeenrantaan 2023 nousevassa uuden sukupolven biojalostamossa, jonka suunnittelusta ja rakentamisesta Fiber-X on vastannut. Pilottilaitos on osa Aalto-yliopiston spin-off-yrityksenä alkaneen bio- ja kiertotalouden teknologioita ja materiaaleja kehittävän espoolaisen Nordic Bioproducts Groupin 30 miljoonan euron kokonaisinvestointia sivuvirtojen resurssiviisaampaan käyttöön. Laitoksessa sellusta valmistetaan NBG:n kehittämää viskoosin korvaavaa myrkytöntä Norratex-tekstiilikuitua sekä monipuolisesti esimerkiksi kosmetiikka- ja elintarviketeollisuudessa käytettävää mikrokiteistä selluloosaa. Fiber-X Finlandin ja NBG:n yhteistyöhankkeen myötä tuotantoprosessi on kestävä ja vähäpäästöinen. 

Nordic Bioproducts Groupin innovaatiojohtaja Olli Kähkösen mukaan laitoksen sijainniksi valikoitui Etelä-Karjala, sillä maakunnassa on selkeä tahtotila nostaa profiiliaan vihreisiin innovaatioihin satsaavana alueena. Pilottihanke on merkittävä investointi Lappeenrannan alueelle, jossa kilpailukykyä lisäävän ja työpaikkoja luovan projektin menestymiselle on loistavat puitteet. 150 kilometrin säteellä on lähes puolet Suomen metsäteollisuudesta ja kuituvalmistuksesta sekä merkittävää osaamista alalla. 

Koulutus ja tutkimus ovat merkittävässä roolissa

Koulutus ja tutkimus selvittää, mitä kaikkea metsäteollisuuden käyttöön korjatusta biomassasta voidaan tehdä. Modernin tuoterepertuaarin laajentamiseksi tuotannon sivuvirtoja on hyödynnettävä kestävästi ja kustannustehokkaasti. LUT-yliopiston kemiantekniikan ydinosaaminen on erotustekniikassa, jonka menetelmillä prosessivirroista voidaan ottaa talteen kiinnostavimmat raaka-aineet jatkojalostettavaksi. Puupohjaisilla yhdisteillä on potentiaalia jopa korvata perinteiset öljypohjaiset raaka-aineet meille arjestakin tutuissa hyödykkeissä.

– Yliopistossa perehdymme ilmiöihin, sillä niitä ymmärtämällä ratkaisemme ongelmia ja kehitämme entistä parempia prosesseja. Kestävyyden nimissä meidän on luotava ekosysteemejä, joissa useampi yritys hyödyntää kerätystä biomassasta saatuja raaka-ainevirtoja tuotannossaan. Toteutuakseen prosessien on oltava kustannustehokkaita ja logistiikalla, jota LUT:ssa tutkitaan ja opetetaan, on kustannusten kannalta paljon merkitystä, dekaani Mari Kallioinen-Mänttäri kertoo.

Tutkimuksen oivalluksista päästään liiketoimintaan aktiivisella vuoropuhelulla korkeakoulujen ja yritysten välillä. LAB-ammattikorkeakoulun osaamisen keskiössä on soveltava tiede, jossa tutkimuksella etsitään kiertotalouden ratkaisuja liiketoiminnalle muun muassa testaukselle, prosessikehitykselle ja pilotoinneille varatussa kiertotalouslaboratoriossa. Lisäksi koulu kehittää osaamispohjaista yrittäjyyttä: 

– Business Mill on maksuton yrityshautomo, joka tarjoaa kasvuhaluisille yrityksille asiantuntijapalveluita liiketoiminnan elinkaaren jokaisessa vaiheessa. Ideasta starttiin ja kasvusta uudistumiseen – Business Mill antaa käytännön tukea menestymiseen, LAB:n TKI-johtaja Vesa Karvonen kuvailee.

Myös Fiber-X:n Ruuska hehkuttaa yrityshautomon palvelua.

– Meillä meinasi hyvällä tavalla pää räjähtää, kun pallottelimme liiketoimintasuunnitelmaa Business Millin kanssa. Ideoista otettiin heti koppia ja lähdettiin yhdessä viemään ajatuksia eteenpäin. Aito välittäminen paistoi läpi.

Verkostosta saa rutkasti oppeja sekä onnistumisia

LAB:n ja LUT:n strategioissa korostuu bio- ja kiertotalous sekä uudet avaukset ja innovaatiot. Ajatukset ovat linjassa Etelä-Karjalan maakuntastrategian ja useiden alueen yritysten tahtotilan kanssa. Jaettu motivaatio tuottaa konkreettisia tuloksia, kun ideoita kehitetään yhdessä. Lappeenrannan kaupungin operoima maakunnallinen Greenreality Network on verkosto, johon kuuluu energia- ja ympäristöalan yrityksiä, alueen kuntia sekä tutkimus- ja koulutuslaitoksia. Verkostoituminen edistää kumppaneiden löytämistä sekä pääsyä erilaisiin hankkeisiin. Lopulta se luo jäsenilleen ja koko alueelle liiketoimintamahdollisuuksia, innovaatioita ja kasvua.

Ekologisemmat raaka-aineet ovat tulevaisuuden välttämättömyys, joten tilausta biotalouden innovaatioille on. LAB:n mukaan resurssiviisaus ja kiertotalous ovat toisiinsa liitoksissa olevia käsitteitä, joiden mukaan toimiminen on liiketoiminnallekin kannattavaa. Kun tuotannon sivuvirtoja osataan hyödyntää ja jalostusarvoa nostaa, kustannusten ja tuottojen välinen kuilu tasoittuu. Etelä-Karjalassa tälle työlle on hienot puitteet: tutkimus ja koulutus tuottaa osaamista, kun metsäteollisuusperinteen luoma markkinarako kannustaa yritystoimintaan ja synnyttää työpaikkoja. Kestävälle innovaatiotyölle on olemassa maakunnan vankkumaton tuki.