Avoimuus lisää tiimihenkeä läpi koko organisaation 

Avoin ja kannustava työilmapiiri ovat yritysmaailmassa selkeitä kilpailutekijöitä – näin työntekijät kokevat suomalaisessa kantaverkkoyhtiö Fingridissä. 

TEKSTI jenni valtari | kuva anni hartikainen

Kantaverkkoyhtiö Fingridin yksiköissä työskentelevät Eveliina Seppälä ja Casper Liukkonen tulivat aikoinaan taloon kesätyöntekijöiksi. He tekivät myös omat diplomityönsä yritykselle. 

– Tulin alkujaan taloon vuonna 2016 kesätyöntekijäksi ja tein energiaselvitykseen liittyviä tehtäviä. Mielestäni täällä kannustetaan kehittämään ja kehittymään, kertoo Seppälä, joka työskentelee asiantuntijana voimajärjestelmätekniikka-yksikössä. Hänen urapolkunsa on kattanut talon sisällä useampia eri työtehtäviä. 

– Saamme työssämme kattavan kuvan koko yrityksen asioista. Eri toiminnot ja niiden alla olevat yksiköt toimivat mielestäni hyvin yhteen, emmekä työskentele siiloissa. Matkaamme eri näkökulmista kohti yhteistä visiota , kertoo Liukkonen, joka toimii suunnittelijana toisiojärjestelmät-yksikössä. 

Liukkonen on vetovastuussa projekteista, joissa kehitetään yritykselle uusia sovelluksia. 

Johdon ja esihenkilöiden näyttämä malli luo henkeä

Tiimihenki ja avoin yrityskulttuuri eivät synny itsestään. Seppälän mukaan matala hierarkia sekä johdon ja esihenkilöiden näyttämä malli ovatkin avainasemassa Fingridin työyhteisössä. 

– Uskon, että kaiken pitää lähteä johdon tasolta. Kun esihenkilöt ja johto ovat lähellä, saa tukea helposti. Meillä on tiedonjaon ja auttamisen henki. Vaikka kaikilla on omat tavoitteensa, jokainen tekee töitä yhteisen päämäärän eteen. Tämä luo tiimihenkeä läpi organisaation. Avoimuuden vuoksi ihmiset uskaltavat myös jakaa puolivalmiita ideoita, ja mielipiteitä kohdellaan kunnioittavasti, Seppälä valottaa.

Liukkosen mukaan avoimuus työpaikalla tuo mukanaan rohkeutta, jolla työyhteisöä ja toimintatapoja voidaan kehittää. 

– Vaikka teemme työssämme pitkän aikajänteen asioita, pelikentän antamissa puitteissa olemme rohkeita ja dynaamisia. Lähdemme ennakkoluulottomasti tarkastelemaan työtapojamme ja tartumme rohkeasti uusiin ideoihin sekä tulokulmiin, hän täydentää. 

Fingrid panostaa henkilöstön hyvinvointiin, ja se on myös palkittu virallisesti hyvästä hengestään. Viime vuonna yhtiö oli kolmannella sijalla Great Place to Work -listalla ja tänä vuonna se sai Suomen innostavimmat työpaikat -palkinnon. Yrityksen palveluksessa oli vuoden 2022 lopussa, määräaikaiset työntekijät mukaan lukien, 489 henkilöä. Vakinaisessa työsuhteessa olevan henkilöstön määrä oli 439. 

– Olemme asiantuntijaorganisaatio. Vaikka yritykselle on tärkeää saada hyviä työntekijöitä, vielä tärkeämpää on saada nuo henkilöt pidettyä talossa. Ihmiset ovat voimavarana kaiken taustalla, ja se myös näkyy. Olemme täällä töissä ihmisinä emmekä resursseina, Liukkonen huomauttaa. 

Kasvava ala taitekohdassa

Energiatuotannon uudistaminen sekä sen käytön tehostaminen ovat keskeisessä osassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

– Elämme nyt jonkinlaista taitekohtaa. Energia-ala on merkittävässä roolissa, kun tavoittelemme hiilineutraaliutta Suomen ilmastotavoitteiden mukaisesti, ja mietimme tosissaan, kuinka pääsemme fossiilisista polttoaineista eroon. Tehtävänämme on rakentaa alustaa puhtaalle sähköjärjestelmälle, kertoo Liukkonen.

Koska energia-ala kasvaa koko ajan, tarjoaa se myös kattavasti erilaisia työmahdollisuuksia.

– Energia-alan muutokset heijastuvat työelämän osaamistarpeisiin. Alalla tarvitaan monenlaista osaamista, kuten esimerkiksi sähkö-, säätö- ja automaatiotekniikan osaamista, data-analytiikkaosaamista sekä ohjelmointitaitoja, tutkimus- ja kehittämisosaamista, strategista liiketoiminta- ja verkosto-osaamista, lainsäädännön tuntemista, vastuullisuusosaamista sekä kaavoitus- ja luvitusosaamista, Seppälä luettelee kattavasti. 

Fingrid turvaa asiakkailleen ja yhteiskunnalle kustannustehokkaasti varman sähkön, siirtämällä sähköä kantaverkossa tuotantolaitoksilta teollisuudelle ja sähköyhtiöille. Yritys tekee myös merkittäviä investointeja kantaverkkoon, jotta siihen saadaan liitettyä uusiutuvaa energiaa sekä uutta energiaintensiivistä teollisuutta.

Huolehdimme, että sähköstä riippuvaisen yhteiskunnan rattaat pyörivät.

– Työhön liittyy vahvasti niin vastuullisuutta kuin vastuutakin. Kantaverkko toimii sähköjärjestelmän perustana. Koen, että teemme yhteiskunnan kannalta merkittävää työtä. Huolehdimme siitä, että sähköstä riippuvaisen yhteiskuntamme rattaat pysyvät pyörimässä. Mielestäni sähköjärjestelmän kehittäminen on myös Suomen kilpailukyvyn edistämistä, sillä näin voimme mahdollistaa uusia investointeja puhtaaseen sähköön sekä sitä käyttävään teollisuuteen, Liukkonen avaa ajatuksiaan. 

Myös Seppälää motivoi työskentely koko yhteiskunnan hyväksi.

– Energiamuutos on edessämme, ja olemme isojen kysymysten äärellä. Vaikka koen, että muutokseen liittyvä oma osuuteni on vain pieni osa kokonaisuutta, kaikella on aina merkitystä. Usein näemme tuotoksen vasta useiden vuosien päästä, hän täydentää.