Avaruudesta arkipäivää

Suunnittelu- ja ohjelmistotalo Huldin projektit suuntaavat ajoittain maata kiertävälle radalle – tai kauemmas. Vuosikymmenten avaruuskokemus on hionut taloon työtavan, josta hyötyvät kaikkien alojen asiakkaat. Vaikka hankkeet voivat suuntautua Aurinkokunnan eri osiin, pysyvät osaajien jalat tukevasti maan pinnalla.

TEKSTI joonas ranta | kuva juho länsiharju

Espoon Keilaniemessä majaansa pitävän Huldin tilat näyttävät modernilta toimistolta siinä missä muidenkin. Ystävänpäiväksi toimiston aulaan ripustetut vaaleanpunaiset ilmapallot tekevät tunnelmasta erityisen lämpimän.

Sisällöltään Huldin asiakasprojektit eivät ole silti kevyimmästä päästä. Koneteollisuuden ja terveydenhuoltoalan lisäksi teknologiatalo erottuu joukosta mittavalla avaruuskokemuksellaan. Kunnianhimon puutteesta yritystä ei voi syyttää. Huld on mukana esimerkiksi Exomars-ohjelmassa, joka toimittaa ensimmäisen eurooppalaisen mönkijän Marsiin. Projektissa Huld on vastannut kriittisen varmuusohjelmiston toteuttamisesta.

Huld ei silti ole mikään avaruustoimisto. Monikansallisten ja kompleksien projektien myötä taloon on silti syntynyt äärimmäisen tarkka työskentelytapa. Tämän kulttuurin hedelmiä toimisto tuo asiakkaalle kuin asiakkaalle.

Avaruusliiketoiminta kasvaa uskomattomiin mittoihin

Avaruus on läsnä päivittäisessä arjessa yllättävän vahvasti. Pizzalähetin etenemisen seuraaminen puhelimen näytöltä, globaalin lentoliikenteen suunnittelu tai puolustusvoimien joukkojen liikkeiden tarkkailu on mahdollista maata kiertävien satelliittien ansiosta.

Matti Anttila, Huldin avaruus- ja puolustusprojektien liiketoiminnan kehitysjohtaja nappaa käsiinsä satelliitin mallikappaleen. Kuutiota katsoessa on vaikea kuvitella, että taustalla voi helposti olla jopa miljardien eurojen monikansallinen ja -tieteellinen avaruushanke.

Valtiolliset instituutiot käyttävät rahaa avaruushankkeisiin jatkuvasti enemmän. Tällä vuosituhannella valtiollisen avaruustoimialan rinnalle on noussut yksityinen avaruussektori. Sen ennustetaan kasvavan todellakin tähtitieteellisiin mittoihin, yli tuhanteen miljardiin eli biljoonaan dollariin, vuoteen 2040 mennessä. Satelliittien ja planeettojen pinnalla mönkivien ajoneuvojen lisäksi avaruusosaamisesta hyötyvät lukuisat alat terveydenhuollosta  puolustukseen ja kuluttajapalveluihin.

Huld syntyi, kun avaruusalan asiantuntija Space Systems Finland ja teknologiatalo RD Velho yhdistyivät vuonna 2019. Myös Suomen maksamien Euroopan avaruusjärjestö ESAn jäsenmaksujen myötä maahan on virrannut avaruusalan projekteja tasaisesti. Näissä projekteissa Huld edeltäjineen on ollut aktiivisesti mukana.

Kasvava määrä yrityksiä etsii nyt kaupallisia sovelluskohteita avaruusteknologiasta. Puhutaan NewSpace-ajasta, jolle on ominaista ketterien menetelmien hyödyntäminen erittäin korkean luotettavuuden teknologian kehittämisessä – avaruuteen lähetettävää laitetta on hyvin vaikea korjata jälkikäteen, joten sen on syytä toimia.

– Avaruusprojektit ovat tunnettuja hyvin korkeista vaatimuksistaan luotettavuuden saralla. Samalla nykymaailman yritykset eivät selviä ilman ketteriä menetelmiä, kertoo ohjelmistokehityspalveluiden myyntijohtaja Tuomas Martin.

Ulottuvuuksia innovaatioille

Harvoin voi yritys mainita olevansa mukana maapallon ulkopuolisen elämän etsimisessä. Tässäkin Huldin tekeminen erottuu massasta. Yritys on vastannut ohjelmistosta muun muassa PLATO-avaruusteleskoopissa. PLATO suuntaa etsimään uusia, kenties jopa asutettuja maailmoja vuoden 2026 aikana.

– Meille oleellista ei lopulta ole avaruus itsessään, vaan tekemisen luotettavuus. Kun projektissa on mukana 100 muuta avaruusalan toimijaa ja miljardien budjetti, nousee integraatio-osaaminen korvaamattomaan asemaan, Anttila tähdentää.

Anttila ja Martin tunnustavat kyseisten julkistusten edustavan työn mediaseksikkäämpää puolta. Todellisuudessa EU:n kaltaiset toimijat vaativat yrityksiltä entistä tiukempien standardien noudattamista. Notkea toimiminen regulaatioviidakossa on Huldille kuitenkin itsestäänselvyys. Talossa testataan ja dokumentoidaan päivittäin.

– Kuvitellaan vaikka hanke, jossa asiakas on tilannut meiltä uuden elektroniikkakortin. Mutta varaosia ei ole enää saatavilla – ja dokumentaatio puuttuu, Anttila kuvailee.

– Avaruudesta opittujen prosessien myötä uusi komponentti luodaan ja testataan. Tuloksena on valmiin laitteen lisäksi dokumentaatio, joka on jatkossa asiakkaan käytössä.

Maanpäällisillä toimialoilla esimerkkejä ketterän kehityksen ja luotettavuuden yhdistämisestä on lukuisia. Kuinka tuotetaan uusia digitaalisia palveluita esimerkiksi terveydenhuoltoon kustannustehokkaasti ja nopeasti – potilasturvallisuutta tai tietosuojaa vaarantamatta? Entä miten maailmalle teknologiaa lähettävä konepaja minimoi takaisinvetojen ja takuuhuoltojen riskin olemalla silti kilpailijoitaan nopeampi uusien tuotteiden ja palveluiden markkinoille tuomisessa?