Asemanseuduista ilmastoviisaita edelläkävijäalueita

Fiksu Assa -hankkeessa edistetään asemanseutujen kehittämistä ja uusien, vähähiilistä arkea tukevien palveluiden syntymistä pääkaupunkiseudulla, Hämeenlinnassa sekä Riihimäellä.

^{TEKSTI | TIINA SALO   KUVA | SARA LEHTOMAA}

Asemanseudut ovat kasvavia asumisen ja työpaikkojen keskittymiä, ja niiden kehittäminen on monessa kaupungissa nostettu strategiseksi painopisteeksi. Kunnat ovat sitoutuneet kunnianhimoisiin ilmastotavoitteisiin ja niiden tehtävänä on mahdollistaa vähähiilinen elämä kuntalaisille. Asemanseudut ovat raideliikenteen solmukohtina kestävän kaupunkikehityksen ytimessä. Helsingin seudulla on jo nyt noin 80 juna- ja metroasemaa. Lisäksi raideliikenteen merkitys kasvaa entisestään uusien pikaraitioteiden myötä. Tavoitteena on asemanseutujen tiivistäminen ja palveluiden parantaminen.

Asemanseutujen houkuttelevuutta parannetaan ja uusia ilmastovastuullisia liiketoimintaratkaisuja haetaan kaksivuotisessa Fiksu Assa -hankkeessa, jossa ovat mukana Helsingin, Espoon, Vantaan, Riihimäen ja Hämeenlinnan kaupungit. Hanketta koordinoi Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, ja se saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta.

– Hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä on tärkeää, ja tämä hanke mahdollistaa sen. Hankkeen taustalla on valtion ja kuntien yhteistyö asemanseutujen kehittämiseksi eri verkostoissa, kertoo HSY:n projektipäällikkö Aino Hatakka.

Pian päättyvän hankkeen puitteissa on järjestetty kahtena vuonna Fiksu Assa -tapahtumia, joissa esittäytyi uudenlaisia ilmastoystävällisten tuotteiden ja palvelujen tarjoajia. Lisäksi tehtiin kartoitus liikepaikkojen kehittämistarpeista ja tämänhetkisistä erilaisista palvelukonsepteista sekä järjestettiin innovaatiokilpailu, jolla haettiin uudenlaisia ideoita.

Tänä vuonna toteutetaan myös yrityskehitysohjelma, jossa autetaan uusien vähähiilisten ja helppoa arkea edistävien ratkaisujen kehittymistä asemanseudulle isojen kumppaniyritysten avulla.

– Ajatuksena on yhdistää uusia palveluntarjoajia näiden kumppaniyritysten kanssa ja etsiä synergioita. Pilotit toteutetaan syksyn 2020 aikana, Hatakka kertoo.

Tavoitteena kestävä arki

Asemanseudut voivat parhaimmillaan toimia vetovoimaisina paikkoina uudentyyppisille liikkumisen, jakamistalouden ja muille vähähiilisyyttä edistäville palveluille. Pasilan asema on tästä hyvänä esimerkkinä.

– Pasilan asema ja Tripla on liikkumisen näkökulmasta mielenkiintoinen ympäristö. Täällä on julkiselle liikenteelle upeat puitteet, ja pyöräily on otettu huomioon, avaa yhteiskäyttöajoneuvoja, työsuhdepyöriä ja pyörähuoltoa tarjoavan Vapaus.io:n toimitusjohtaja Mikko Ampuja.

Vapaus.io tarjoaa yhteistyössä kumppaniyritys YIT:n kanssa alueen asukkaille ja työntekijöille yhteiskäyttöisen sähköpyöräpalvelun osana Fiksu Assa -yrityskehitysohjelmaa. Vastikään käynnistyneessä pilotissa voi vuokrata Triplasta sähköpyörän tai sähköisen kuormapyörän joko lyhyelle reissuille tai vaikka koko viikonlopuksi.

– Ihmiset toivovat, että heille tarjotaan vaihtoehtoja, joiden pohjalta he voivat tehdä kestäviä valintoja. Pyöräily kiinnostaa yhä useampia, ja sen yhdistäminen raideliikenteeseen on hieno kombinaatio, jolla voi pienentää hiilijalanjälkeään, toteaa YIT:n asumisen palveluiden johtaja Pekka Helin.

YIT on rakentanut Triplaan 400 asuntoa, ja vain joka neljäs asunnonostaja on hankkinut autopaikan.

– Näille autottoman elämän valinneille tarjoamme yhteiskäyttöpolkupyörien lisäksi yhteiskäyttöautoja, Helin kertoo.

Helsinki panostaa asemiin

Juna- ja metroasemien ympäristöt ovat Helsingissä keskeinen täydennysrakentamisen paikka.

– Keski-Pasila on hyvä esimerkki uudesta aluetta tiivistävästä asuin- ja palvelukeskuksesta, mutta lähes joka asemalla on tällä hetkellä jotain tekeillä, kertoo Helsingin kaupungin yrityspalvelut-yksikön maankäytön erityisasiantuntija Laura Yrjänä.

Helsinki on sitoutunut tavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Raideverkostoa tiivistämällä ja asemien läheisyyteen rakentamalla kaupunki helpottaa asukkaiden mahdollisuuksia tehdä kestäviä valintoja omassa arjessaan.

– Asemanseutujen lisäksi myös itse asemia täytyy kehittää viihtyisiksi ja turvallisiksi, jotta yhä useampi siirtyisi raideliikenteen käyttäjäksi. Tähän tarvitaan yhteistyötä, koska eri asemia hallinnoivat eri tahot, Yrjänä sanoo.

Kaikki asemat eivät tietenkään voi olla sellaisia palvelukeskuksia kuin Tripla, mutta tietyt palvelut voisi saada joka asemalle. Jotta asemat houkuttelisivat yrityksiä, niiden imagoa pitäisi parantaa selvästi.

– Alueen identiteetti voisi näkyä asemilla paremmin, jotta asukkaat ja yritykset ottaisivat ne omakseen. Kaupunkikehittämisen placemaking-ajattelu on tärkeässä roolissa: luomalla viihtyisää ympäristöä ja tuomalla asemien läheisyyteen taidetta ja tapahtumia, asukkaita kiinnostavia palveluita ja vahvistamalla julkisia palveluita, saadaan niistä monipuolisia elämisen keskuksia, kuvailee Yrjänä.

Hatakka kuvaa asemaa raideliikenteen käyttöliittymänä. Jos se on houkutteleva, helppo ja sieltä saa muitakin palveluja kuin raideliikenteen, käyttökokemus paranee.

Asemanseutujen käyttäjien palvelutoiveista ja ideoista tehtiin kysely jo ennen hankkeen käynnistymistä. Esille nousivat muun muassa pyöräpysäköintiin ja vuokraukseen, matkatavaroiden säilytykseen ja sähköpyörän ja auton lataukseen liittyvät palvelut. Lisäksi toivottiin etätyötiloja, aterioiden noutopistettä, liikunta- ja leikkipaikkaa sekä lemmikkien päiväkotia.

Hankkeessa on jo kokeiltu ja tarjottu pop up -tiloja useille palveluille aina liikkuvasta polkupyörähuollosta työkalujen yhteiskäyttöön.

– Kun kehitämme liiketoimintakonsepteja ajatellen asemanseutujen dynamiikkaa, niissä on paljon monistettavuutta myös muualle Suomeen. Esimerkiksi kylmäasemille voisi tuoda automaattipalveluja, kuten nouto- ja jakelupalveluja, sanoo Hatakka.

Yrjänä huomauttaa, että pakettipisteet ovat juuri sellaisia, joille pitäisi löytyä tilaa aseman läheltä, ihmisten kulkureittien varrelta. Ne ovat myös tulevaisuutta, koska verkkokauppa ei tule vähenemään.

---

Hämeenlinna rakentaa uniikkia Asemanrantaa

Uusi asuinalue laajentaa Hämeenlinnan keskustaa aseman suuntaan, josta palvelut ovat helposti saavutettavissa ja pääkaupunkiseudulle on hyvät yhteydet.

Myös Hämeenlinnan tavoitteena on hiilineutraalius vuonna 2035. Kaupungin väkiluku kasvaa maltillisesti erityisesti maan sisäisen muuttovoiton ansioista, yhtenä syynä on pääradan läheisyys ja hyvät raideliikenneyhteydet.

Kaupunkiin on rakentumassa rautatieaseman yhteyteen Vanajaveden rannalle uusi asuinalue, Asemanranta.

– Asemanranta on paikkana ainutlaatuinen: se on osa keskustaa ja joukkoliikenteen solmukohta, mutta myös virkistysalueiden solmukohta, joka rajoittuu kansalliseen kaupunkipuistoon ja rantareittiin keskustasta Aulangolle. Alueella on mahdollisuus elää ilman autoa, kertoo Hämeenlinnan maankäytön suunnittelujohtaja Niklas Lähteenmäki.

Hämeenlinnan keskustan asukasmäärä kaksinkertaistuu parissakymmenessä vuodessa. Rakentamisen myötä asumisen erilaiset vaihtoehdot ja erityisesti energiatehokkuus kasvavat kokonaisuutena. Uusi keskusta tarjoaa kaupungin asukkaille mahdollisuuden kestävään ja sujuvaan elämään.

Uusi keskusta mahdollistaa asukkaille kestävän ja sujuvan elämän.

– On kiinnostavaa, että kaupungissa on säilynyt näin keskeisellä alueella rakentamaton paikka. Se mahdollistaa järkevän yhdyskuntarakentamisen, kuten kaikissa muissakin kaupungeissa, joissa asema on keskustassa. Fiksu Assa -hankkeen avulla voimme hakea uusia ratkaisuja siihen, mitä aseman seutu voi olla. On hienoa, että valtio on mukana toteuttamassa ympäristöystävällistä, tehokasta yhdyskuntarakentamisen kehittämistä asemanseuduilla, Lähteenmäki sanoo.