Arviointi korjaa potilaiden lääkehoidon ongelmia

Noin viidesosa iäkkäiden sairaalapäivystyskäynneistä johtuu lääkkeiden haittavaikutuksista. Monilääkittyjen vanhusten lääkehoito tulisi Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan tarkistaa vähintään kerran vuodessa ja aina, kun lääkitys muuttuu.

– Palvelulle on selvä tarve. Kaikista lääkkeen käyttäjistä vain noin puolet ottaa lääkkeitään tarkasti ohjeiden mukaisesti, toteaa hoitotutka.fi:n liiketoimintajohtaja, FT, farmaseutti Terttu Tiirola.

Julkisen terveydenhuollon resurssit eivät riitä lääkehoidon ongelmien arviointiin. Apuun ovat tulleet erityispätevyyden saaneet, kliiniseen farmasiaan erikoistuneet asiantuntijat, niin sanotut LHKA-osaajat. Tiirola on yksi heistä. Palvelua voivat tilata myös sairaalat sekä apteekit.

Tiirolan toiveena on, että asiakkaalle maksullinen lääkehoidon arviointi saataisiin Kela-korvattavaksi tai siihen myönnettäisiin palveluseteleitä, joita voisi käyttää maksuvälineenä hoitotutka.fi:n palveluissa.

– Säästöä yhteiskunnalle tulisi varmasti, kun epätarkoituksenmukaiset lääkkeet ja niistä aiheutuvat lääkäri- ja sairaalakulut saataisiin karsittua pois.

Hoitoon on sitouduttava

Asiakkaat hakeutuvat lääkehoidon arviointiin yleensä lääkärin, hoitohenkilöstön tai apteekin lähettämänä, mutta aloite voi tulla myös ihmiseltä itseltään tai omaisilta.

– Syynä on tavallisesti huono hoitoon sitoutuminen, ongelmia hoidon toteutuksessa, haitta- tai yhteisvaikutus, yli- tai alilääkitys tai korkea ikä, Tiirola listaa.

Arviointiin hakeutuu myös keski-ikäisiä ja nuoria ihmisiä. Tyypillinen asiakas on noin viisikymppinen, sydäninfarktin potenut mies, jolle on tehty pallolaajennus ja aloitettu sydän- ja verisuonitautien hoitoon lääkitys.

– Kun ihminen saa yhtäkkiä sairausdiagnoosin ja elinikäisen lääkityksen, siihen sitoutuminen voi olla vaikeaa ja lääkkeet saattavat jäädä ottamatta. Tämä on kriittinen kohta, jossa asiakkaalle pitää selittää kansantajuisesti lääkkeiden merkitys ja tarkoitus.

Kynnys lääkkeiden käytön aloittamiseen on korkea juuri ensimmäisen diagnoosin ja lääkkeen kohdalla. Kun lääkehoidon tarkoitus perustellaan selkokielellä, syntyy ymmärrys ja sen myötä motivaatio.

Kaikki lähtee arvioinnista

Tiirola tapaa asiakkaita joko toimistollaan Hyrylässä, sopimusapteekissa, asiakkaan kotona tai hoitopaikassa. Hän tekee yhteistyötä useiden hoivakotien kanssa ympäri maan. Hoitotutkalla on myös yksityisasiakkaita eri puolilta Suomea.

Arviointi sisältää perusteellisen haastattelun, jossa kartoitetaan diagnoosit, resepti- ja itsehoitolääkkeet, luontaistuotteet, lääkkeiden haittavaikutukset ja yhteensopivuus, lääkehoidon pulmat ja lääkkeiden soveltuvuus asiakkaalle.

– Jokainen asiakas on kuin pienimuotoinen tutkimus. Kyselen kokonaisvaltaisesta voinnista, esimerkiksi päänsäryistä, suolen toiminnasta ja huimauksesta, sillä moni ei osaa yhdistää vaivoja lääkehaittoihin.

Esimerkkinä hän mainitsee oireen, johon liittyi suun seudun kihelmöintiä ja turvotusta. Syyksi paljastui asiakkaan käyttämä verenpainelääke, jonka vaihtaminen poisti pitkään jatkuneen vaivan.

Haastattelun teko voi kestää parikin tuntia. Sen jälkeen Tiirola laatii yksilöllisen arviointiraportin, jossa perustellaan hoitotaholle mahdolliset lääkityksen muutokset. Arviointi on moniammatillista yhteistyötä, joka helpottaa lääkärin työtä kokoamalla huomiota vaativat seikat tiiviiseen raporttiin. Lisäksi asiakas saa ajantasaisen lääkelistan lääkkeenotto-ohjeineen sekä neuvoja lääkehoidon ongelmatilanteisiin.

Palveluihin kuuluvat myös lääkehoidon koulutukset opiskelijoille ja ammattilaisille. Teemoina on ollut muun muassa antibioottien käyttö, lääkehoidon turvallisuus, diabeteksen ja dementoivien sairauksien lääkehoito sekä farmaseuttisen mikrobiologian koulutukset.