Hyppää sisältöön

Arjen sujuvuus kannustaa hybridityötä tekevän toimistolle

Arjen sujuvuus kannustaa hybridityötä tekevän toimistolle

16.01.2024

Suomalaiset työntekijät kaipaavat huolettomuutta arkeen ja työmatkoihin. Työmatkaedulla voidaan madaltaa hybridityöntekijän kynnystä lähteä toimistolle.

Viime vuosina etätyö on juurtunut rutiiniksi, ja ihmiset kohtaavat kasvotusten entistä harvemmin. Työpaikoilla pohditaan, miten lähipäivien määrä saataisiin nousuun.

TEKSti ja kuva hsl

HSL:n ja VR:n tekemän tutkimuksen mukaan työnantajien haaste on todellinen. Kyselyn vastaajista 75 prosenttia arvioi, että he jatkavat työskentelyään nykyisellä läsnä- ja etätyön rytmityksellä myös tulevan vuoden aikana. Joka kymmenes vastaaja aikoo lisätä etätyöskentelyään ja vain seitsemän prosenttia vastaajista arvioi vähentävänsä sitä.

Arjen sujuvuus ratkaisee, kun työntekijä päättää, lähteekö hän toimistolle vai ei. Yksilön näkökulmasta lähipäivä on muutakin kuin kohtaamisia tiimin kanssa. Siihen liittyy päiväkoti- tai ruokakauppareitin optimointia ja parhaiten sopivan kulkumuodon valintaa – sekä mahdollisesti aikatauluista ja matkustamisesta aiheutuvaa stressiä. 

Konkreettisia porkkanoita vai toiveikasta viestintää?

Osa työnantajista on kokeillut keppistrategiaa, kuten velvoittavia ohjeistuksia toimistolle saapumisesta. Kaksi tai kolme päivää viikossa kuulostaa vähäiseltä määrältä, jos ennen pandemiaa toimistopäiviä oli viisi. Perustelussa on kuitenkin suuri “mutta”: asiantuntijatyön normit eivät ole säilyneet ennallaan. Pelkästään suoraviivaisten käskyjen antaminen aiheuttaa vastaukseksi helposti jupinaa. 

Toiset työnantajat korostavat valinnanvapautta lempeämmällä otteella. Silloin käytetetään viestinnän keinoja innostamaan työntekijöitä yhteisiin kohtaamisiin esimerkiksi muistuttamalla työntekijöitä hyvinvoinnista, panostamalla viihtyisiin tiloihin ja vaikkapa järjestämällä lautapeli-iltapäiviä. 

Vaikka kannustavaa ilmapiiriä ja viihtyisyyttä tarvitaan, on myös hyvä pohtia, ovatko ne todellisia porkkanoita toimistolle saapumiseen.

Tutkimuksen mukaan toimiston vetovoimatekijät ovat lopulta hyvin yksinkertaisia. Sosiaaliset kontaktit ja arjen parempi rytmittyminen olivat asioita, joita läsnätyön puolestapuhujat arvostivat.

Etätyössä viihtyvistä yli puolet mainitsi, että stressin tunteen väheneminen arjessa sekä työmatkoihin kuluva aika ja raha painavat vaakakupissa kotiin jäämisen puolesta.

Toimistopäivän kynnys voi olla kertalipun korkuinen

Joukkoliikennettä säännöllisesti, mutta ei päivittäin käyttävä puntaroi lipun ostamisen hetkellä. Yksittäisen lipun ostaminen muistuttaa rahanmenosta joka kerta, kun astuu kyytiin. Kuukausilippuun satsaaminen kiinnostaa, mutta päässä alkaakin rullata laskelmia kotipäivistä ja toimistopäivistä.

Yli puolet kyselyyn vastanneista mainitsi, että rahansäästö on tärkeä syy valita etäpäivä. Summat voivat olla asiantuntijan kuukausipalkkaan suhteutettuna pieniä, mutta mielikuvien tasolla niillä on vaikutusta.

Kannustimeksi työmatkaetu

Hybridityöntekijän kynnys lähteä toimistolle madaltuu liikkumista helpottamalla, oli välineenä sitten työsuhdepyörä, bussi tai juna.

Hyvistä osaajista käydään monilla aloilla kovaa kilpailua. Silti vasta harvat edelläkävijät ovat havahtuneet siihen, että uusi aika vaatii uudenlaisia ratkaisuja.

Hybridityön kannustimet kannattaa siis kytkeä konkretiaan ja arkeen. Kyselyn vastaajista jopa kolme neljästä arvioi, että työmatkaedun tarjoaminen parantaisi mielikuvaa työnantajasta.

On rohkeaa valita porkkanoiksi kannustimia, jotka ulottuvat varsinaisen työpäivän ja toimiston seinien ulkopuolelle, mutta juuri se erottaa edelläkävijät muista.

MIKÄ ON TYÖMATKAETU?

  • Työmatkaetu on työnantajan tarjoama julkisen liikenteen lippu kodin ja työpaikan väliseen liikkumiseen. Se on luontoisetu, jota voi tarjota myös rajatusti osalle henkilöstöä.
  • Etu on työntekijälle veroton jopa 3400 euroon asti vuodessa. Palkan päälle tarjotusta edusta työnantaja ei maksa palkan sivukuluja ja kulut voi vähentää yrityksen verotuksessa.
  • Työmatkaliikkumisen tukeminen on kestävä valinta, josta hyötyvät kaikki: työnantaja, työntekijä ja ympäristö. 

hsl.fi/yrityksille

Haku