APIt antavat vauhtia digiliiketoiminnalle

API- ja alustatalous voi kuulostaa pelottavalta ja vaikealta tekniikka-puheelta. Mutta kun asiaan tutustuu, selviää varsin nopeasti, ettei asia ole niin, vaan kyse on pikemminkin taloutta voimakkaasti muovaavasta toimintatavasta.
TEKSTI | JUKKA NORTIO KUVA | OSAANGO
APIt, eli sovelluksen ohjelmointirajapinnat, ovat yksinkertaisimmillaan keino, jolla esimerkiksi yrityksen toiminnanohjaus-, verkkolaskutus- ja kirjanpitojärjestelmä saadaan keskustelemaan keskenään ilman manuaalista työtä. Modernissa digitaloudessa APIen avulla luodaan internetin yli toimivista osajärjestelmistä käyttäjäystävällinen kokonaisuus.
– Oleellista on se, että API ei pelkästään kuljeta dataa paikasta toiseen, vaan siihen voidaan liittää toiminnallisuus, kuten muodosta lasku tai sytytä valot, konsultointi- ja koulutusyritys Osaangon perustajaosakas ja yksi neljästä API-talous 101 -kirjan kirjoittajasta Marjukka Niinioja sanoo.
Tampereen yliopiston professori ja yksi API-talous 101 -kirjan kirjoittajista Marko Seppänen puolestaan kuvaa APIa standardiksi tavaksi liittää järjestelmiä ja niiden toimintoja toisiinsa ilman monimutkaisia IT-integraatioita.
Vauhdilla alustoille
Yritysten liiketoiminnan digitalisoiminen vaatii keinoja, joihin API- ja alustatalous vastaavat erinomaisesti. APIt nopeuttavat muutosten tekemistä liiketoiminnan vaatimusten mukaan.
– Liiketoiminnassa nähdään, että immateriaalisten tuotteiden merkitys kasvaa jatkuvasti ja yritystoiminta muuttuu tuotteiden myynnistä palvelutuotantoon. Datapohjaisten tuotteiden jakelu tulee mahdolliseksi APIen avulla, Seppänen kertoo.
APIt ja alustalous näkyvät parhaiten verkon markkinapaikoilla kuten Amazonissa, eBayssä tai AliExpressissä. Näille alustoille luodaan APIen avulla koko ajan uusia palveluita, jotta ne pysyvät kilpailukykyisinä.
– Amazon ei mieti millä ohjelmointikielellä kumppanit tekevät palvelunsa, vaan se tarjoaa speksit, miten palveluun liitytään, Niinioja tietää.
Pallo liiketoiminnalle
Tuotteet ja palvelut pitää tuotteistaa niin, että ne voidaan tuoda mahdollisimman helposti APIen avulla erilaisille alustoille. Tämä vaatii tietohallinnon ja liiketoiminnan yhteistyötä ja yhteistä kieltä.
– Organisaatioiden suurin ongelma on se, kun kuullaan sana API, luullaan, että se on IT:n ongelma ja että IT:n tehtävä on luoda APIt. Liiketoiminnalta pitää tulla tieto, keiden kanssa bisnestä tehdään, mitkä asiat tehdään itse ja mitkä ostetaan ulkoa. Nämä tiedot ohjaavat APIen tuotantoa, Niinioja sanoo.
Yrityksen ei pidä kehittää pelkästään APIen teknologiaa tai palvelumuotoilua vaan nähdä kokonaisuus: mitkä ovat teknologian ja automaation mahdollisuudet, mitä palveluita ostetaan, mitä tehdään itse ja miten asiakkaat sitoutetaan palveluiden kehittämiseen. Samalla pitää tunnistaa API-kehityksen mahdollisuudet ja riskit.
API ei pelkästään kuljeta dataa, vaan siihen voidaan liittää myös toiminto.
Marjukka Niinioja
Asiakkaan näkökulman ymmärtäminen on välttämätöntä. Pitää nähdä, minkälainen on asiakkaan ostopolku ja mikä on yrityksen rooli siinä.
– On ymmärrettävä, miten APIt kehitetään ja julkaistaan oikein, jotta ne palvelevat asiakasta ja yrityksen liiketoimintaa mahdollisimman tehokkaasti, Niinioja toteaa.
Vaikka API- ja alustatalous ovat digitaalisen liiketoiminnan avaintekijöitä, moni yritys ei pääse hyötymään niiden suomista mahdollisuuksista. Hidasteena on osaamisen puute. Koulutusta ei ole kuin muutamia kursseja koko maassa.
– Uudet ilmiöt tulevat yliopistotasoiseen koulutukseen hiipimällä. Oleellista on nyt saada tutkimustietoon perustuvaa koulutusta, jossa tehdään näkyväksi APIen välttämättömyys liiketoiminnan kehittämiselle, Seppänen sanoo.
Osaango ja Tampereen yliopisto ovat luoneet uraauurtavaa API- ja alustatalouskoulutusta. Hyvä esimerkki on kaikille avoin ja ilmainen Introduction to API Economy -verkkokurssi, josta on kehitetty hissi- ja liukuporrasyhtiö Koneen kanssa myös saksan- ja kiinankieliset versiot.
– On hienoa nähdä, kun IT:n ja liiketoiminnan asiantuntijoille syntyy yhdessä oivallus siitä, minkälaisia mahdollisuuksia APIt voivat luoda liiketoiminnan kehittämiselle. Tämä on tärkeä ensimmäinen askel. Sen jälkeen päästään nopeasti soveltamaan uusia toimintatapoja käytäntöön, Niinioja päättää.