Älykkäät työkalut mukaan vankien kuntoutukseen

Rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila -hanke tuo sähköisen asioinnin ja digipalvelujen, kuten sähköisen opiskelun, mahdollisuudet vankien ulottuville. Vankien digitaitoja kohentamalla ehkäistään syrjäytymistä.

^{TEKSTI | TUOMAS I. LEHTONEN   KUVA | RISE-HANKE}

Rikosseuraamuslaitoksen eli Risen vuonna 2018 käynnistämä Älykäs vankila -hanke muovaa suomalaista vankilakulttuuria digitaalisuuden keinoin. Projektipäällikkö Pia Puolakan mukaan hankkeen tavoitteena on parantaa vankien digivalmiuksia ja tarjota uusia mahdollisuuksia kuntoutumiseen, omien asioiden hoitamiseen sekä opiskeluun. Näin voidaan vähentää vankien syrjäytymistä yhteiskunnasta ja vähentää rikosten uusimisen riskiä.

– Vangit pystyvät oppimaan siviilielämän kannalta tärkeitä digitaitoja ja itsenäistä asioiden hoitamista. Älyvankilan päätteillä voi muun muassa lukea kirjoja ja lehtiä, tehdä opiskelutehtäviä, hoitaa pankkipalveluita sekä tehdä ajanvarauksia henkilökunnalta ja pitää yhteyttä läheisiinsä. Kun vangit siirtyvät hoitamaan asioitaan sähköisesti, vankilan työntekijöiden aikaa vapautuu rutiineista kasvokkain tapahtuvaan kuntouttavaan työhön. 

Toimintaa valvotaan tarkasti

Sähköisen asioinnin turvallisuuskysymykset on mietitty tarkkaan jo nykyisissä yksiköissä. Suomen vankiloihin ja yhdyskuntaseuraamustoimistoihin on sijoitettu yhteensä 200 yhteiskäyttöön tarkoitettua sähköisen asioinnin työasemaa. Vankilanjohtaja myöntää vangille työaseman käyttöluvan perustellusta syystä ja voi sen myös perua. Vankien Skype-yhteyksiä valvotaan kuten vankilassa kasvokkain tapahtuvia tapaamisiakin. Risen henkilökuntaa on koulutettu antamaan vangeille digiohjausta. Puolakan mukaan Rise tarjoaa jatkossa yhä enemmän yhteiskunnallisesti tärkeitä työtehtäviä, joissa myös digitaalinen osaaminen on tärkeässä roolissa.

Vangit pääsevät työasemien verkon kautta jo useammille sadoille turvallisiksi varmistetuille sivustoille. Tällaisia ovat esimerkiksi kuntien, eri virastojen, koulujen, terveydenhuolto-organisaatioiden ja päihdekuntoutuksen sivustot. Koska sivustot on etukäteen tarkistettu, henkilökunnan ei tarvitse valvoa netin käyttöä vangin vieressä. Kuntoutuksen apuna on kokeiltu osassa nykyisistä vankiloista myös verkkoterapiaa ja virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä.

Ensimmäinen älyvankila

Turun ja Hämeenlinnan vankiloissa on kokeiltu myös tablettien käyttöä osana tulevan älyvankila-mallin testausta. Suomen ensimmäinen varsinainen älyvankila, Hämeenlinnan naisvankila, on vielä rakenteilla. Sen on tarkoitus valmistua tämän vuoden lokakuussa.

– Yhteistyökumppanimme Laurea tulee tekemään Hämeenlinnassa tieteellistä tutkimusta siitä, miten digitaaliset ratkaisut vaikuttavat vankilan toimintatapoihin ja rikosten uusimisriskiin. Laurean tutkimushanke on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n DigiIn-tutkimushanketta. Jos kokemukset ovat positiivisia, vastaavan konseptin käyttöönottoa harkitaan muissakin Suomen 15 suljetussa vankilassa.

Älyvankiloita on otettu menestyksekkäästi käyttöön esimerkiksi Belgiassa ja Iso-Britanniassa. Myös kaikkiin Norjan vankiloihin on tulossa vankien käyttöön tarkoitetut sähköiset asiointipäätteet. 

– Belgiassa ja Iso-Britanniassa kokemukset ovat olleet lupaavia. Vankien omatoimisuus on lisääntynyt ja vankiloissa on havaittu myös tietynlaista rauhoittumista. 

Turvallisuudesta ei edelleenkään tingitä, sillä älyvankilassa vangeille voidaan tehdä eritasoisia käyttöoikeusia, ja verkon käytöstä jää myös lokitiedot talteen.