Alustatalous luo uudenlaisia töitä

Alustatalous muokkaa perinteistä palkkatyötä sekä luo uusia töitä, jotka ovat usein freelance-tehtäviä. Muutoksen myötä alustoihin kohdistuva tutkimus on globaalisti voimakkaassa kasvussa.

^{TEKSTI | ELINA TEERIJOKI  KUVA | SUVI ELO}

Uusi digitaalinen alustatalous muuttaa monia tämän päivän työnkuvia ja niiden sisältöjä, sekä luo uusia työn tekemisen tapoja ja uutta työtä.

– Hankkeen aikana olemme alusta alkaen verkostoituneet myöskin kansainvälisten huippututkijoiden kanssa, kertoo professori Anne Kovalainen, joka on toiminut Turun yliopiston kauppakorkeakoulun, ETLAn ja TTL:n yhteisen, alustataloutta monitieteisesti tutkivan SWiPE-hankkeen johtajana. 

Asiantuntijatyötä tehdään yhä enemmän tietoverkoissa ja työ on entistä vähemmän sidoksissa tarkkaan työaikaan ja fyysiseen paikallaoloon. SWiPE-hankkeessa tutkittiin asiantuntijoiden työtehtävien sekä osaamisen muutosta digitalisaation laajetessa ja algoritmien tullessa osaksi työn tekemistä. 

Hankkeessa huomattiin, että digitalisaation myötä varsin vakainakin pidetyt työnkuvat ja -sisällöt muuttuvat.

– Yksi keskeinen havaintomme on, että digitalisaatio kasvattaa työn tuottavuutta pitkällä tähtäimellä. Tuottavuus ei kuitenkaan kasva heti, koska uusiin työtapoihin siirtyminen vie aikaa ja esimerkiksi työssä käytettävät erilaiset järjestelmät voivat olla huonoja, toteaa Turun yliopiston osahankkeen johtaja, vanhempi tutkija, dosentti Seppo Poutanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta.

Media-ala on Kovalaisen mukaan varhainen esimerkki digitalisaation tuottamasta muutoksesta työnkuvissa. Hän mainitsee toimittajat, jotka eivät enää vuosiin ole kirjoittaneet ainoastaan yhtä juttua yhteen tiettyyn paperilehteen, vaan samalla kertaa usille erilaisille ja erityyppisille alustoille.

Yrittäjäkin tarvitsee sosiaaliturvan

Toisaalta alustojen avulla syntyy yrittäjämäistä ja freelance-työtä. Toimeksiantotyötä on paljon Kovalaisen mainitsemalla media-alalla ja asiantuntijatehtävissä. Sen sijaan katukuvassa näkyvä esimerkki alustatyöstä ovat ruokalähetit, joiden asema yrittäjyyteen pakotettuina on usein hankala.

– Aiemmin puhuttiin ulkoistamisesta, kun tarkoitettiin samaa asiaa, Poutanen huomauttaa perään.

Kaikille yrittäjyys ei ole toimiva ratkaisu, mutta myös ruokalähettien työssä voi nähdä positiivisia puolia. Lähettityötä tehdään usein tilapäisesti ja lyhyen ajanjakson ajan. Esimerkiksi maahanmuuttajille tai nuorille se voi olla arvokas lisä arkeen ja portti työelämään.

– On kuitenkin selvää, että tällaista työtä tekeville tulisi lainsäädännöllisesti taata riittävä sosiaaliturva.

Asiantuntijoilla työhyvinvointikysymykseksi nousee etenkin henkinen jaksaminen digitaalisessa työympäristössä, jossa on oltava tavoitettavissa käytännöllisesti katsoen koko ajan. Itsensä johtaminen on myös ensiarvoisen tärkeää.

– Asiantuntijoista harva kuitenkaan enää vaihtaisi vanhaan työn tekemisen tapaan, Poutanen lisää.

Palkkatyö on yhä normi

Yrittäjämäinen työn tekemisen tapa alustoilla on Suomessa edelleen suhteellisen harvinaista. SWiPE-hankkeessa kerättiin tietoja Upwork-sivustolla palveluitaan tarjoavista tietotyöläisistä, kuten ohjelmoijista ja kielenkääntäjistä. Sivuston kautta oli muutama sata Suomeen rekisteröitynyttä freelanceria saanut jonkin verran tuloja.

– Suomi on edelleen vahvasti palkkatyöyhteiskunta. Alustatyön olennainen teknologia kuitenkin hallitsee jo suurta osaa myös palkkatyöstä. Lähes kaikki käyttävät joitakin digitaalisia välineitä työssään, Poutanen toteaa.

Alustatalouteen siirtyminen edellyttää myös koulutukselta uudistumista.

– Hankkeen aikana selvitimme, miten koulutus voi saada hyötyä yritysrajapinnoista. Esimerkiksi tutkimamme Kone Oyj tuo omassa ammattikoulussaan huipputeknologian ja palvelukonseptinsa koulutukseen, Kovalainen kertoo.