Hyppää sisältöön

Aikamatka suomalaisen sivistyksen alkulähteille

Aikamatka suomalaisen sivistyksen alkulähteille

2.02.2024

Tiedekeskus Sopen dialogiin innostava näyttely kertoo suomalaisen sivistyksen erityispiirteistä.

Tiedekeskus Sopen laaja kiertonäyttely houkuttelee tutkimaan sivistysvaltion syntyä ja tulevaisuuden näkymiä.

TEKSTI helen partti kuva aleksi lausti

Nyt ei olla koulumuseossa tai taidenäyttelyssä. Eron huomaa siitä, että edellä mainituissa paikoissa kuljetaan useimmiten hiljaa eteenpäin muita häiritsemättä. Helsingin Cygnaeuksenkadulla sijaitsevassa Tiedekeskus Sopessa on päinvastainen meininki. Siellä rohkaistaan keskustelemaan ja vaihtamaan mielipiteitä näyttelyn yksityiskohdista. Sopessa on helppo antautua dialogiin.  

– Meillä käy paljon työporukoita ja koululaisryhmiä, myös kansainvälisiä vieraita, joita kiinnostaa esimerkiksi suomalaisen koululaitoksen kehitys, kertoo TKI-päällikkö Heidi Kinnunen

Sivistyksen ja oppimisen Tiedekeskus Soppi avattiin vuonna 2022 Bulevardilla ja on nyt Töölössä osoitteessa Cygnaeuksenkatu 4. Vuonna 2024 Sopen pop up -näyttely lähtee kiertueelle eri puolille Suomea. Sopen laajempi kiertonäyttely viedään Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään, Joensuuhun, Vaasaan ja Rovaniemelle. Kiertonäyttely on osa opetus- ja kulttuuriministeriön nimeämää Sivistyksen teemavuotta 2024. Teemavuoden tapahtumia koordinoi Kvs-säätiö.

Takamatkalta huima loikka sivistyksen eturintamaan

Soppi esittelee sivistyksen sisältöjä tekstin ja kuvan yhdistelmillä ripeästi etenevänä aikajanana. Yksityiskohtien runsaus tarjoaa hauskaa bongattavaa niin korkeasti sivistyneelle kuin suomalaista sivistystä vähemmän tuntevalle vierailijalle. Ytimekkäät tekstit ovat esillä suomeksi ja englanniksi. Kiinnostava detalji liittyy sivistys-sanaan: sille ei ole asiantuntijoiden ankarista käännösyrityksistä huolimatta löytynyt nasevaa englanninnosta, joten Sopessa sivistys on sivistys myös englanniksi. 

Suomalaista kulttuuria ja sivistystä on usein luonnehdittu ohueksi. Sopessa nähtävä aikajana osoittaa, että Suomi on ollut monessa asiassa muuta Eurooppaa jäljessä. Esimerkiksi British Museum perustettiin vuonna 1759, mutta Ateneumin taidemuseo vasta vuonna 1882. 

Häkellystä aiheuttaa kuitenkin se, miten nopeasti Suomi on sivistysvaltiona noussut maailman kärkimaiden joukkoon. 

Sopessa käsitellään myös ajankohtaisia aiheita koulutuksen ja kasvatuksen kentältä. Tällaisia aiheita ovat muun muassa inkluusio sekä se, miten tasa-arvo toteutuu suomalaisessa koulutuksessa.

Kurkistus tulevaisuuteen

Sivistystä ja elinikäistä oppimista havainnollistava näyttely kurkottaa historian lisäksi vahvasti tulevaisuuteen. Lähivuosikymmenien näkymiä voi hahmotella mielessään kestävää tulevaisuutta kuvaavan taulukon edessä.

– Sopen vierailijat ovat esimerkiksi visioineet tukikohdan kuuhun ja fossiilisista polttoaineista luopumisen. Usein tulevaisuuspohdinnat kuitenkin keskittyvät vain lähivuosikymmenille, 2050–2060-luvuille, toteaa Sopen viestinnän asiantuntija Kristiina Andreasson

Tiedekeskuksen tulevaisuustaulun edessä kerrotaan käydyn monta innostunutta keskustelua. Puhetta on virinnyt myös Sopen suosituimman ohjelmanumeron eli arvopelin parissa. Pelissä yksinkertaiset puupalikat auttavat hahmottamaan, miten arvot, kuten esimerkiksi rauha, ruoka, vesi, kansainvälisyys ja terveys, ovat vaihdelleet eri sukupolvien aikana.

Haku