Aika laittaa hyvä kiertoon

Vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutukset ulottuvat kohderyhmästä tekijään ja yhteiskuntaan asti. Erilaisia vapaaehtoistehtäviä voi löytää sekä tarjota Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelussa.

_{TEKSTI | MARIA PALDANIUS KUVAT | SHUTTERSTOCK JA DILAN RAUHALA}

Kotkan keskustaan oli katettu pitkä pöytä, jonka ääreen kaupunkilaiset kutsuttiin eväineen ruokailemaan. Kyseessä oli kotikaupunkiinsa paluumuuttaneen Inka Setälän tuottama yhteisöllinen tempaus, joka toimi alkusoittona Kohtaamisia Kotkassa -yhteisön synnylle. Setälä on koordinoinut perustamaansa verkostoa vuodesta 2017. Vapaaehtoistoiminnasta on tullut hänelle sydämenasia.

– Kun palasin Kotkaan, kaipasin ympärilleni ihmisiä ja yhteisöllisyyttä. Halusin pureutua siihen, miten yksinäisyyttä voi lievittää, miten yhdistetään eri tahoja toimimaan yhdessä ja miten vanhan ajan talkoohenki tuo ihmisiä luontaisesti yhteen tarjoten apua avuntarvitsijoille. Samalla heräsin vapaaehtoistyön tärkeyteen.

Vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia löytyy myös Vapaaehtoistyö.fi-sivustolta, joka on kaikille avoin ja maksuton vapaaehtoistehtävien välityspalvelu. Siellä eri toimijat, kuten järjestöt, yhdistykset, seurakunnat, kaupungit ja kunnat voivat myös ilmoittaa vapaaehtoistehtävistään. Palvelua ylläpitävät sen kehittäneet Kirkkopalvelut ry ja Kansalaisareena ry. 

– Haluamme edistää vapaaehtoistoiminnan tunnettuutta ja siihen osallistumista, ja saada useammat ihmiset osalliseksi vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutuksista. Kannustamme eri tahoja yhteistyöhön vapaaehtoistoiminnan organisoimisessa, sanoo projektikoordinaattori Satu Puolitaival.

Merkitystä elämään

Usein vapaaehtoistoimintaa ajatellaan sen kautta, mitä toiminnan kohderyhmät siitä saavat. Kohderyhminä voivat olla esimerkiksi vanhukset, vähävaraiset, yksinäiset, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat tai lapset ja nuoret. Yhä enemmän on alettu tarkastella myös sitä, mitä vapaaehtoisuus antaa tekijälleen. Yleisin syy osallistua toimintaan on altruistinen halu auttaa muita, mutta muitakin motivaatiotekijöitä löytyy. 

– Yksi osallistumisen ja sitoutumisen peruste on vapaaehtoistoiminnan hyvinvointivaikutukset. Toimintaan osallistumalla voi vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin, saada sisältöä päiviin, kokea merkityksellisyyden tunnetta, oppia uusia taitoja, kehittää aiempaa osaamista, saada uusia ystäviä, lievittää yksinäisyyttä ja saada työkokemusta, Puolitaival listaa. 

Vapaaehtoistyö.fi-palvelun kesällä tekemässä kyselyssä valtaosa vastaajista kertoi, että vapaaehtoistoiminta on vaikuttanut elämään myönteisesti ja vahvistanut merkityksellisyyden tunnetta. Toiminnan koettiin myös lisänneen sosiaalisia kontakteja ja vähentäneen yksinäisyyttä. Tuntemukset ovat tuttuja myös Setälälle. Vapaaehtoistyö on antanut mahdollisuuden tehdä ja vastaanottaa paljon hyvää.

– Sana vapaaehtoistyö saattaa kuulostaa siltä, että pitäisi tehdä jotain, mikä vie paljon aikaa. Näin asia ei ole, mutta usein se vie ilolla mukanaan. Kutsuisin vapaaehtoistyötä harrastukseksi, joka kumpuaa sydämestä. Vapaaehtoistoiminta antaa paljon tekijälleen, kohderyhmille ja koko yhteiskunnalle.

Ihminen ihmiselle

Kansalaisareenan tekemien tutkimusten mukaan vapaaehtoistoiminnan vuosittainen rahallinen arvo on reilusti yli neljä miljardia euroa ja vapaaehtoistyötä tehdään yli 220 miljoonaa tuntia vuosittain. Tällä hetkellä verkkopalvelussa on avoinna yli tuhat vapaaehtoistehtävää ja rekisteröityneitä organisaatioita noin 900. Luvut kertovat siitä, että vapaaehtoistyötä tarvitaan, tehdään ja arvostetaan.

– Näinä aikoina tarvitsemme toisiamme entistä enemmän. Pienetkin teot ja eleet ovat merkityksellisiä. Pelkkä katse tai hymy voi pelastaa jonkun päivän, jopa elämän. Yhdessä voimme saada paljon aikaan, kun jokainen jakaa ajastaan tai osaamisestaan, Setälä vakuuttaa.

Yksinkertaisimmillaan vapaaehtoistyö on toisen ihmisen kohtaamista. Tarvitaan vain ihminen ihmiselle.