Äänekoski suuntaa kestävän kehityksen tielle

Äänekosken kaupunki etenee kestävän kehityksen suuntaan keinovalikoimalla, joka ulottuu ympäristöpolitiikan luomisesta aina asukkaiden yhteisöpuutarhaan.

^{TEKSTI | LIISA JOENSUU KUVA | ILONA PIETILÄINEN}

Mielikuvat Äänekoskesta pyrkivät viemään monipuoliseen teollisuuteen, mutta kestävä kehitys on nykyään voimakkaasti mukana alueen ja kaupunkiorganisaation kehittämisessä. 

Keski-Suomessa Keitele-järven rannalla sijaitseva kunta on matkalla vihreään tulevaisuuteen, jossa se on vähähiilinen ja ilmastoviisas kiertotalouskaupunki. Tavoitteeseen kaupunkia luotsaa Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hanke. Hankkeessa luodaan kaupungille ympäristöpolitiikka ja ympäristöohjelma, hiilineutraaliuden tiekartta, johon kirjataan tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2030. Toimia on energian säästöstä liikenteeseen ja viestintään. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston ja Keski-Suomen liiton rahoittama. Hiilineutraalit kunnat -verkoston jäsenenä tavoitteena on 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta.

– Ohjaamme Äänekosken kaupungin toimialat, konserniyhtiöt ja keskeiset sidosryhmät toimimaan vähähiilisyyden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Hankkeessa kehitetään palveluita helpottamaan asukkaiden ja paikallisten pk-yritysten mahdollisuuksia valita kestäviä ratkaisuja, kiteyttää hankkeen projektipäällikkö Sirpa Kortelainen.

Puutarha hyödyksi ja iloksi 

Äänekoskea ympäröi monimuotoinen luonto, mutta Vihreä Uusiutuva Äänekoski -hanke alkoi viime kesänä rakentaa myös erityistä lähivirkistysaluetta, Elonkierto-yhteisöpuutarhaa. Se toimii oppimisympäristönä ja hyötypuutarhana. 

– Osallistamalla asukkaita nostamme esiin muun muassa ruoan ilmastovaikutuksia ja monimuotoisen luonnon tärkeyttä. Paikka toimii alustana kestävän arjen tiedottamiselle ja asukkaiden ilmastovaikuttamiselle. Siellä järjestetään tapahtumia, kuntouttavaa työtoimintaa ja oppimishetkiä lapsille. Puutarhalla toimii myös paikallinen mehiläisyrittäjä. Yhteistyötä tehdään monien sidosryhmien kanssa.

Nykyisen puutarhan alue oli aiemmin käyttämätöntä peltoa. 

– Peltoheittojen hiilen sidontaa on tärkeää edistää. Ideoimme erillisen Puuta vai muuta -hankkeen tuomaan esiin peltoheittojen käyttövaihtoehtoja maanomistajille.

Liikkumisen päästöt alas 

Kuten muuallakin, suurin saastuttaja Äänekoskella on liikenne. Kortelainen muistuttaa Äänekosken levittäytyvän kuntaliitosten vuoksi laajalle alueelle ja sisältävän paljon pieniä kyliä. Vähähiilisen liikenteen tarpeet ovat tällaisella alueella erilaisia kuin tiiviisti asutuissa kaupungeissa. Toiveissa on, että asiaa avittaa tulevaisuudessa henkilöliikenteelle tarkoitettu biokaasun tankkausasema Nelostien varressa. Joukkoliikennettä parannetaan ja kilpailutuksessa suositaan vähäpäästöisiä ajoneuvoja. 

– Haluamme parantaa asukkaiden mahdollisuuksia valita joukkoliikenne. Toivomme tukea vähähiiliseen liikkumiseen, kuten raideliikenteen mahdollistamiseen Jyväskylään. Äänekoski on mukana Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa. 

Kaupungin palveluksessa olevat näyttävät esimerkkiä vähäpäästöisessä liikkumisessa. Kiinteistönhoidossa käytössä on sähköpakettiauto, ja työmatka-asiointia varten on hankittu sähköpolkupyöriä. 

– Kaupungin täytyy kehittää palveluitaan liikkuviksi ja digitaalisiksi. Keinoja kestävyyteen on olemassa, mutta meidän pitää rohkaistua soveltamaan niitä.