Arjen digihyvinvointia

Arjen digihyvinvointia

Koronakevät tekee hankkeen ja sen tulokset erittäin ajankohtaisiksi – hyvin käytetyn ajan käsite on poikkeuksellisen arvokas, sanoo kansanedustaja Annika Saarikko digihyvinvoinnista. Kuvassa tutkija Kristiina Tammisalo ja Aura-tytär.

Arjen digihyvinvointia

Korona toi digiloikan monien kotiin. Mutta miten elää ruutujen kanssa uudessa normaalissa? Uusi opas neuvoo tasapainoiseen digiarkeen.

Teksti Väestöliitto  Kuva Jani Laukkanen

Suomalaisten arki on täyttynyt ruuduista. Videopuhelut ja sosiaalinen media ovat usein tärkeä sosiaalinen tuki ja yhteydenpidon muoto. Samalla ruutuihin käytetty aika on aina pois jostakin muusta, kuten unesta, liikunnasta tai lapsen ja puolison kanssa vietetystä ajasta. Digihyvinvointi perheissä -tutkimus- ja kehittämishanke on selvittänyt teknologian vaikutuksia perheisiin. Hankkeessa ovat mukana Väestöliitto, Mediakasvatusseura sekä Demos Helsinki, ja sitä rahoittaa Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta.

– Pandemian aikana olemme kaikki törmänneet digitalisaation siunauksiin ja rajoituksiin. Suomi on maailman kärjessä etätyössä niin työpaikoilla kuin kouluissa, mikä on ylpeydenaihe. Samalla moni vanhempi on huolissaan siitä, että käyttää sosiaalista mediaa liikaa tai ei pysty seuraamaan lastensa mediakäyttöä, kommentoi hankkeen johtaja ja Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch.

Vinkkejä parempaan digiarkeen

Median käyttöön ei ole vain yhtä reseptiä. Nappaa vinkit digiarkeen ja haasta mukaan myös läheisesi!

  • 1 – Näytä tunteita. Lähetä tsemppiviesti, hauska kuva tai muisto rakkaallesi piristämään päivää.
  • 2 – Karsi tietotulvaa. Hiljennä turhat ilmoitukset älypuhelimestasi. Jätä päälle vain välttämättömät.
  • 3 – Huomioi muut. Jos käytät puhelinta muiden seurassa, kerro mitä sillä teet.
  • 4 – Turvaa uni. Keskeytä ruutuaika pari tuntia ennen nukkumaanmenoa ja tee jotain aivoja hellivää.
  • 5 – Panosta arjen kohtaamisiin. Järjestäkää perhepalaveri ja vaihtakaa kuulumisia, käykää läpi tulevia menoja ja suunnitelkaa, milloin vietätte aikaa yhdessä.
  • 6 – Ylläpidä suhteita. Lähetä ääniviesti tai soita videopuhelu kaukana asuvalle ystävälle tai perheenjäsenelle.
  • 7 – Keskity yhteen asiaan kerrallaan. Jätä työsähköpostit lukematta vapaa-ajalla ja keskity palautumiseen.
  • 8 – Ota läheiset mukaan. Esittele läheisellesi lempisovelluksesi tai -pelisi. Löytyisikö peli tai sovellus, jota voisitte käyttää yhdessä?
  • 9 – Hyödynnä digiä liikkumisessa. Tee virtuaalijumppa tai ota askel- tai sykemittari käyttöön ulkoillessasi.
  • 10 – Muista tietoturva. Pidä tärkeät salasanasi turvassa, ja muista päivittää salasanasi riittävän usein.

 

Lähde: Mediakasvatusseura

Mitä digihyvinvointi on?

Digihyvinvointi tarkoittaa sosiaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia digilaitteiden ja -palveluiden sisältämässä arjessa. Digitaalisesti hyvinvoiva ihminen osaa ehkäistä median haittavaikutuksia. Hän käyttää laitteita tavalla, joka tukee hänen osallisuuttaan ja läheisiä ihmissuhteitaan. Laitteiden kanssa vietetty aika on hyvin vietettyä aikaa.

Väestöliitossa on tekeillä tutkimuskatsaus siitä, millaisia vaikutuksia ruutujen äärellä vietetyllä ajalla on perhesuhteisiin.

– Jos digilaitteita käyttää kommunikointiin läheisten ihmisten kanssa, se vahvistaa sosiaalisia suhteita, jotka taas ovat hyvinvoinnin peruspilareita. Heikkojen verkostojen ylläpito – kuten erilaiset tykkäämiset ja seuraamiset somessa – ei taas vaikuta olevan samalla tavalla keskeistä hyvinvoinnille, Väestöliiton tutkija Kristiina Tammisalo tiivistää.

Vaikutukset vaihtelevat sen mukaan, miten ruutuja käytetään. Tammisalo avaa kolme tapaa käyttää laitteita perheissä: yhteydenpito, yhteiskäyttö ja henkilökohtainen käyttö.

Yhteydenpidolla ja yhteiskäytöllä on lähes kokonaan myönteisiä vaikutuksia perheissä ja parisuhteissa. Henkilökohtainen käyttö sen sijaan voi runsaana johtaa siihen, että digilaitteisiin menevä huomio syrjäyttää kasvokkaista yhdessäoloa ja lisää konflikteja. Erityisesti toistuvat tilanteet, joissa digitaalinen sisältö pitää otteessaan, vaikkapa ruokapöydässä tai muussa sosiaalisessa tilanteessa, voivat hiljalleen rapauttaa läheissuhteita.

– Jokainen voi pyrkiä tietoisesti kehittämään digihyvinvointiaan, mutta samalla yhteiskunnan tulisi tukea sitä, Tammisalo ja Rotkirch korostavat.

Laitteet on tehty mahdollisimman koukuttavaksi. Yhteisöetikettiä niiden käytöstä ei vielä ole kehittynyt. Hankeryhmän laatima tiekartta listaa siksi suosituksia toimijoille digihyvinvoinnin parantamiseksi.