Ammatillinen koulutus tarjoaa valmiudet työskentelyyn

Ammatillinen koulutus tarjoaa valmiudet työskentelyyn

Suomen Diakoniaopistossa opiskelee rehtori Juha-Petri Niirasen mukaan vuosittain noin 3 000 opiskelijaa. Opiskelijoiden ikähaitari on hyvin laaja.

Ammatillinen koulutus tarjoaa valmiudet työskentelyyn

Osaamisen täydentäminen tai alan vaihto ovat kovassa nosteessa. Suomen Diakoniaopisto kouluttaa kampuksillaan palvelun ammattilaisia. 

Teksti Helen Partti  Kuva Juha Arvid Helminen

Moni liittää mielessään jatko-opinnot akateemiseen maailmaan, väitöskirjan tekoon tai ylemmän koulutusasteen tutkinnon hankkimiseen. Se on kuitenkin vain osa totuutta. Uutta oppia voi ammentaa kaiken tasoisen koulutuksen rinnalle. 

Noin 3 000 suomalaista hankkii vuosittain Suomen Diakoniaopistossa eri alojen tutkintoja tai muuta täydennystä ammattiinsa työn ohessa, opintovapaalla tai työttömänä ollessaan. Ammatillinen koulutus tarjoaa täsmäkoulutusta myös monille alanvaihtajille.

– Suoraan peruskoulusta tulleita on meillä alle puolet. Noin 60 prosenttia opiskelijoistamme on nuoria aikuisia tai aikuisia, ikähaitari on 18-vuotiaasta 60-vuotiaisiin. Heillä on hyvin erilaiset taustat, kertoo Suomen Diakoniaopiston rehtori Juha-Petri Niiranen.  

SDO on eräänlainen yhteiskunnan hermokeskus. Se näkee nopeasti piikit, jotka syntyvät työn tarpeen ja työn tarjonnan välisestä erosta eri toimialoilla. Työvoimapulan lieventäminen on opiston ydintehtäviä.

Uusia työllistymisnäkymiä

Koronapandemian aikana SDO on tarjonnut uusia työllistymisnäkymiä muun muassa monille työttömäksi jääneille taide- ja kulttuurialan sekä matkailualan toimijoille, jotka ovat hakeneet muutosta aiempaan työuraansa. 

SDO:n koulutusohjelmat palvelevat myös monia, joiden polku työllistymiseen voi olla hyvin pitkä tai taloudelliset mahdollisuudet kokopäiväiseen opiskeluun ovat pienet. 

– Meillä ei tarvitse suorittaa koko tutkintoa. Joskus työllistymiseen riittää, kun on osaamista vaikkapa kahvilapalveluista, Niiranen toteaa. 

Kaikkien kokkien ei tarvitse osata Michelin-tähden ravintoloiden menyitä. Työpaikka voi irrota, kun osaa valmistaa tavallisen lounasravintolan ruokalistan ruokia.  

YKSILÖLLINEN opintopolku pitää motivaation tapissa.

Kohtaamisen ammattilaisia

Helsingissä, Lahdessa ja Oulussa toimiva SDO kouluttaa osaajia terveys- ja hyvinvointialoille sekä palvelualoille. Parhaiten se tunnetaan lähihoitajakoulutuksestaan. 

Suurin tarve työmarkkinoilla on juuri sosiaali- ja terveysalalla, erityisesti ikääntyvien hoidossa. Jotta tekijöitä riittäisi tulevaisuudessa, SDO on lisännyt koulutustarjontaansa. 

– Käytännössä kaikki valmistuneet työllistyvät tai siirtyvät jatko-opintoihin, Niiranen kertoo. 

Siihen, miten hyvin he viihtyvät ja pysyvät työssään, ei yksin oppilaitos voi vaikuttaa, vaan tarvitaan yhteistyötä työnantajien kanssa.

– Mitä paremmin työnantaja huolehtii työoloista ja panostaa osaamisen kehittämiseen, sitä paremmin työntekijät viihtyvät.

Esimerkiksi päiväkotien työntekijät kaipaavat oppia muun muassa digitaitoihin, joita työ edellyttää. SDO on ollut mukana digitaitohankkeessa vastatakseen huutoon. 

– Toistaiseksi Suomi on pysynyt hyvin ammatillisen koulutuksen kehityksessä mukana. Silti on riski, että toiminta siirtyy sinne, missä on osaamista, ellei koulutuksen korkeasta tasosta pidetä kiinni. Meiltä voi valmistua noin kymmeneen ammattiin, joissa yhteisenä nimittäjänä on asiakkaan kohtaaminen. Kohtaamisen ammattilaisia tarvitaan lähipalveluissa. Meidän koulutusalojemme tuottamaa osaamista ei voi tuosta vaan ulkoistaa. 

SDO:ssa koulutus etenee joustavasti yksilöllistä opintopolkua pitkin. Kun opiskelija joutuu itse pohtimaan koulutustarpeitaan, sitoutuminen on vahvaa. Se näkyy myös oppimistahdissa: moni valmistuu SDO:ssa alkuperäistä suunnitelmaa paljon rivakammin. 

Pankkivirkailijasta kokiksi

Ekaterina Karnaukhova, 31, muutti Suomeen nelisen vuotta sitten Venäjältä. Uudessa kotimaassa oli opittava suomen kieli ja sen jälkeen löydettävä vielä uusi ammatti. Sen entinen pankkivirkailija hankki itselleen Suomen Diakoniaopiston Sturenkadun kampuksen kautta. 

– Suoritan ravintola- ja cateringalan perustutkinnon kahdessa vuodessa, vaikka opinnot kestävät normaalisti kolme vuotta. Valmistun kokiksi. Nyt on iloinen olo ja katson eteenpäin, Karnaukhova sanoo.