Älykkäät työkalut mukaan vankien kuntoutukseen

Älykkäät työkalut mukaan vankien kuntoutukseen

Älykäs vankila -hankkeen projektipäällikkö Pia Puolakka kertoo, että älyvankiloita on otettu menestyksekkäästi käyttöön esimerkiksi Belgiassa ja Iso-Britanniassa.

Älykkäät työkalut mukaan vankien kuntoutukseen

Rikosseuraamuslaitoksen Älykäs vankila -hanke tuo sähköisen asioinnin ja digipalvelujen, kuten sähköisen opiskelun, mahdollisuudet vankien ulottuville. Vankien digitaitoja kohentamalla ehkäistään syrjäytymistä.

Teksti Tuomas I. Lehtonen  Kuva Outi Neuvonen

Rikosseuraamuslaitoksen eli Risen vuonna 2018 käynnistämä Älykäs vankila -hanke muovaa suomalaista vankilakulttuuria digitaalisuuden keinoin. Projektipäällikkö Pia Puolakan mukaan hankkeen tavoitteena on parantaa vankien digivalmiuksia ja tarjota uusia mahdollisuuksia kuntoutumiseen, omien asioiden hoitamiseen sekä opiskeluun. Näin voidaan vähentää vankien syrjäytymistä yhteiskunnasta ja vähentää rikosten uusimisen riskiä.

– Vangit pystyvät oppimaan siviilielämän kannalta tärkeitä digitaitoja ja itsenäistä asioiden hoitamista. Älyvankilan päätteillä voi muun muassa lukea kirjoja ja lehtiä, opiskella vankilan sisäisessä Moodle-oppimisympäristössä sekä hoitaa pankkipalveluita, tehdä ajanvarauksia henkilökunnalta ja pitää yhteyttä läheisiinsä. Kuntoutuksen apuna on kokeiltu osassa nykyisistä vankiloista verkkoterapiaa ja virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä. Kun vangit siirtyvät hoitamaan asioitaan sähköisesti, vankilan työntekijöiden aikaa vapautuu rutiineista kasvokkain tapahtuvaan kuntouttavaan työhön.

Toimintaa valvotaan tarkasti

Sähköisen asioinnin turvallisuuskysymykset on mietitty tarkkaan. Älyvankilassa vangeille voidaan tehdä eritasoisia käyttöoikeuksia, ja verkon käytöstä jää myös lokitiedot talteen. Vankien Skype-yhteyksiä valvotaan kuten vankilassa kasvokkain tapahtuvia tapaamisiakin.

Suomen vankiloihin ja yhdyskuntaseuraamustoimistoihin on sijoitettu yhteensä 200 yhteiskäyttöön tarkoitettua sähköisen asioinnin työasemaa. Vankilanjohtaja myöntää vangille työaseman käyttöluvan perustellusta syystä ja voi sen myös perua. Risen henkilökuntaa on koulutettu antamaan vangeille digiohjausta. Puolakan mukaan Rise tarjoaa jatkossa yhä enemmän yhteiskunnallisesti tärkeitä työtehtäviä, joissa myös digitaalinen osaaminen on tärkeässä roolissa.

Vangit pääsevät työasemien verkon kautta jo useammille sadoille turvallisiksi varmistetuille sivustoille. Tällaisia ovat esimerkiksi kuntien, eri virastojen, koulujen, terveydenhuolto-organisaatioiden ja päihdekuntoutuksen sivustot. Koska sivustot on etukäteen tarkistettu, henkilökunnan ei tarvitse valvoa netin käyttöä vangin vieressä.

Risen Älykäs vankila -hanke

  • Älykäs vankila -hanke toteuttaa älyvankila-tyyppisen ratkaisun Hämeenlinnan naisvankilaan, joka valmistuu vuonna 2020.
  • Kaikkiin vankilan 100 selliin tulee sellipääte, jolta vanki voi asioida sähköisesti. Päätteeltä on pääsy vankiverkkoon sekä rajoitetusti myös ulkoiseen verkkoon.
  • Vankien digitaalisten palvelujen käyttö edesauttaa sijoittumista yhteiskuntaan ja antaa itseohjautuvat mahdollisuudet kuntoutumiseen vankeusaikana.
  • Tavoitteena on, että kaikki Risen yksiköt voisivat jatkossa digitalisoitua.

Ensimmäinen älyvankila

Turun ja Hämeenlinnan vankiloissa on kokeiltu myös tablettien käyttöä osana tulevan älyvankila-mallin testausta. Suomen ensimmäinen varsinainen älyvankila, Hämeenlinnan naisvankila, on vielä rakenteilla. Se valmistuu lokakuussa 2020.

– Yhteistyökumppanimme Laurea tulee tekemään Hämeenlinnassa tieteellistä tutkimusta siitä, miten digitaaliset ratkaisut vaikuttavat vankilan toimintatapoihin ja rikosten uusimisriskiin. Laurean tutkimushanke on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n DigiIn-tutkimushanketta. Jos kokemukset ovat positiivisia, vastaavan konseptin käyttöönottoa harkitaan muissakin Suomen 15 suljetussa vankilassa.

Älyvankiloita on otettu menestyksekkäästi käyttöön esimerkiksi Belgiassa ja Iso-Britanniassa. Myös kaikkiin Norjan vankiloihin on tulossa vankien käyttöön tarkoitetut sähköiset asiointipäätteet.

– Belgiassa ja Iso-Britanniassa kokemukset ovat olleet lupaavia. Vankien omatoimisuus on lisääntynyt ja vankiloissa on havaittu myös tietynlaista rauhoittumista, Puolakka kertoo.