Hiusalan suunnannäyttäjä

Hiusalan suunnannäyttäjä

M Roomin toimitusjohtaja Markku Kosonen ja yrityksen tuotekehitys- ja vastuullisuusjohtaja Tero Hellgrén haluavat muuttaa esimerkillään koko parturi-kampaamoalaa.

Hiusalan suunnannäyttäjä

Vastuullisen parturiliiketoiminnan edelläkävijä M Room kulkee päättäväisin askelin kohti kestäviä valintoja ja kannustaa alan toimijoita samaan.

Teksti Saana Lehtinen  Kuva Sanni Hirvonen

Moni miettii käyttämiensä hius-, parta- ja ihonhoitotuotteiden ympäristövaikutuksia, mutta millainen on kampaamo- tai parturikäynnin hiilijalanjälki? Tähän kysymykseen pureudutaan parhaillaan Suomen suurimmassa parturialan yrityksessä, M Roomissa.

– Vaikka yksittäinen parturi-kampaamoliike ei tuotakaan merkittäviä päästöjä, on paljon asioita, jotka voi tehdä paremmin. Vastuu parempien valintojen tekemisestä kuuluu myös meille, M Roomin toimitusjohtaja Markku Kosonen ja yrityksessä tuotekehitys- ja vastuullisuusjohtajana toimiva Tero Hellgrén painottavat. 

Pohjoismaissa toimivista parturi-kampaamoalan yrityksistä ensimmäisenä Ekokompassi-sertifikaatin saanut M Room pyrkii kehittämään toiminnastaan jatkuvasti vastuullisempaa – ja samalla viitoittamaan tietä myös muille alan toimijoille.

– Pelkästään Suomessa on noin 8 000 parturi-kampaamoliikettä. Jos jokainen niistä lähtisi kehittämään ympäristön kannalta vastuullisempia toimintatapoja, olisi vaikuttavuus valtava, Kosonen summaa. 

Sertifikaatti oli alkusysäys ympäristötyölle

Vastuullisuus kaikissa sen muodoissa on ollut osa vuonna 2008 perustetun M Roomin arvomaailmaa yrityksen alkumetreiltä saakka.  

– Pyrkimys rakentaa parempaa maailmaa hyvinvoinnin ja itsetunnon nostamisen kautta on ollut aina sisäsyntyisenä toiminnassamme. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten otamme henkilökuntamme huomioon. Monista alan toimijoista poiketen tarjoamme mahdollisuuden kuukausipalkkasuhteeseen, osa-aikatyöhön ja sopimusyrittäjyyteen sekä koulutuksia ja kattavan työterveyshuollon, listaa Kosonen. 

Kehittääkseen toimintatavoistaan entistä vastuullisempia myös ympäristön kannalta, M Room päätti tavoitella Suomen luonnonsuojeluliiton omistamaa, ISO 14001 -standardiin pohjautuvaa Ekokompassi-ympäristösertifikaattia. Sertifiointiprosessin aikana M Roomin toiminta käytiin perusteellisesti läpi, ja sille asetettiin tarkat kriteerit ja tulevaisuuden tavoitteet. 

– Sertifikaatin saaminen oli kuitenkin vasta alkua. Olemme tehneet Ekokompassin kanssa jatkuvan suunnitelman, johon kuuluu toimintamme auditoiminen aina kolmen vuoden välein. Meille ei riitä se, että olemme nyt saavuttaneet jonkun tietyn tason, vaan haluamme parantaa toimintaamme jatkuvasti, Hellgrén kertoo. 

EI RIITÄ, että ollaan nyt jollain tietyllä tasolla. Toimintaa täytyy kehittää jatkuvasti.

Tavoitteena on koko toimialan muuttaminen 

Ympäristövastuullisuus näkyy niin M Roomin tuotteissa, toimintatavoissa kuin perehdytysohjelmassakin. Yrityksen oma tuotesarja valmistetaan Suomessa ympäristöystävällisesti ja eläinkokeettomasti, uusiutuvaa energiaa hyödyntäen. Lisäksi kaikkien yrityksen liiketilojen valaistus on sitouduttu vaihtamaan energiaa säästäviin LED-valoihin sitä mukaa, kun nykyiset valaisimet tulevat tiensä päähän. Myös veden kuluttamista tarkkaillaan ja jätteet kierrätetään oikeaoppisesti. 

– Pienilläkin teoilla, kuten vettä säästävien suihkupäiden käyttämisellä, voidaan vähentää vedenkulutusta vuodessa satojen tuhansien litrojen verran, Kosonen sanoo. 

M Roomin ympäristötekojen avaintoteuttajina ovat yrityksen yli 250 työntekijää ympäri Suomen, jotka ovat kaikki käyneet läpi yrityksen vastuullisuusohjelman. 

– Jokaisen uuden työntekijän tulee tietysti myös sitoutua M Roomin arvomaailmaan, Hellgrén lisää. 

M Roomilla toivotaan, että parturiketjun aloittama ympäristötyö kannustaisi mukaan myös muut alan yritykset niin Suomessa kuin laajemmin koko Euroopassa. Koska ala koostuu tyypillisesti pienistä yrityksistä, joilla on usein rajalliset resurssit, on suunnannäyttäminen erityisen tärkeää. Myös asiakkailla on tärkeä rooli toiminnassa.  

– Valtaosa ihmisistä käy parturissa, kampaamossa ja kauneushoitoloissa, ja usein näissä palveluissa vietetään suhteellisen pitkä aika. Meillä on yli 400 000 asiakaskäyntiä vuodessa, ja myös asiakkaat vievät tätä tietoutta eteenpäin yhteiskunnassa, Kosonen muistuttaa. 

Ympäristöasioista ääneen puhuminen on Kososen mukaan erityisen tärkeää myös siksi, että uusia innovaatioita voisi syntyä. 

– Tällä hetkellä kampaamoista syntyvää hiusjätettä voidaan hyödyntää öljynimeytysalustoina. Miesten partureista kertyvät hiukset ovat tähän käyttöön liian lyhyitä. Kuka tietää, milloin niille keksitään yhtä innovatiivinen ja hyödyllinen käyttökohde – kunhan näistä asioista vain puhutaan.